Idris ibn Abdullah
Idris ibn Abdullah oli vuonna 785 Marokkoon paennut arabi,[1] joka perusti sinne Idrisidien dynastian vuoteen 985 hallitseman itsenäisen valtakunnan.[2] Hän myös perusti Fèsin kaupungin.
Taisteltuaan sukulaisensa, profeetta Muhammedin jälkeläisen joukoissa abbasidien armeijaa vastaan Idris oli paennut mukanaan arvokkain omaisuutensa, orjansa ja neuvonantajansa Rashid. Asetuttuaan Walilan alueelle[3] Idrisin koraanin tuntemus herätti huomiota ja vuonna 789 lähialueen mahtavin berberiklaani awraba nimitti hänet imaamiksi. Idris toimi heimojen välisten kiistojen välittäjänä, mutta vuonna 791 kalifi Harun al-Rašidin lähettämät miehet murhasivat hänet.[4]
Kuollessaan Idrisillä ei ollut lapsia, mutta hänen orjansa Rashid ryhtyi sijaishallitsijaksi samalla kun odotettiin Idrisin rakastajattaren synnytystä. Poika Idris II hallitsi vuoteen 828.[5]
Lähteet [muokkaa]
- Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen ja Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.
- Rogerson, B.: Matkaopas historiaan. Pohjois-Afrikka. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2006. ISBN 951-579-089-1.
