Idiootti (romaani)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Idiootti
Идиот
Alkuperäisteos
Kirjailija Fjodor Dostojevski
Kieli venäjä
Julkaistu 1868–1869
Suomennos
Suomentaja V. K. Trast, 1929
Juhani Konkka, 1968
Olli Kuukasjärvi, 2010
Kustantaja Otava (1929 ja 2010)
WSOY (1968)
Julkaistu 1929
Sivumäärä 715
ISBN 951-0-31680-6
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Idiootti (ven. Идиот, Idiot) on Fjodor Dostojevskin romaani, joka ilmestyi venäjän kielellä vuonna 1868. Romaanin päähenkilö on ruhtinas Lev Nikolajevitš Myškin. Tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Pietarin seurapiireihin.

Myškin on epilepsiaa sairastaessaan ollut pitkiäkin aikoja täysin ulkopuolisena arkielämästä, ja tästä sekä siitä syystä että hän on ympäristön mielestä naiivilla tavalla hyväntahtoinen, häntä pahansuovasti kutsutaankin idiootiksi. Idiootti sisältää myös varhaisia eksistentialistisia piirteitä. Ruhtinaan hahmossa on nähty yhteyksiä kirjailijaan muun muassa siinä, että tiettävästi myös Dostojevski itse sairasti epilepsiaa.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa tutustutaan ruhtinas Lev Nikolajevitš Myškiniin, joka kuuluu Venäjän arvostetuimpiin aatelissukuihin. Myškin on viettänyt viimeiset neljä vuotta sveitsiläisessä parantolassa, ja häntä pidetään Venäjällä älyllisesti vajaana, idioottina. Ruhtinas on kuitenkin junamatkalla Venäjälle, ja matkalla hän tapaa Parfjon Rogožinin, joka kertoo Myškinille rakastetustaan, Nastasjasta.

Dostojevski kirjoitti romaanin Firenzessä, talossa, joka sijaitsee Palazzo Pittiä vastapäätä.

Pietarissa Myškin majoittuu kaukaisen sukulaisensa Jelizaveta Jepantšinin ja tämän perheen luokse. Perheen talossa Myškin tutustuu Gavrila (Ganja) Ivolgin-nimiseen mieheen, joka rakastaa Jelizavetan nuorinta tytärtä Aglajaa mutta pyrkii menemään naimisiin Nastasja Filippovnan kanssa, koska hänelle on luvattu Nastasjan, kohtalokkaan naisen, naimisesta 75 000 ruplaa. Koska Myškin vaikuttaa Gavrilan mielestä naiivilta, Gavrila kertoo hänelle aikeistaan, ja Myškinille selviää, että nainen on sama, johon hänen tapaamansa Rogožin on rakastunut.

Ruhtinas Myškin vuokraa huoneen Gavrilan asunnosta, jossa asuvat myös Gavrilan äiti, isä, sisar ja veli. Pian Nastasja saapuu ja syyttää Ganjan perhettä, joka on loukannut häntä kieltäytymällä siunaamasta hänen ja Ganjan liittoa. Myškin kuitenkin estää naista jatkamasta syytteitään. Samassa asuntoon saapuu myös Rogožin, joka lupaa tuoda Nastasjan samaniltaiselle syntymäpäivälle 100 000 ruplaa. Rogožinin tarkoituksena on tehdä Nastasjaan vaikutus rahoillaan.

Syntymäpäiväjuhlille, joilla Nastasja valitsee tulevan puolisonsa, saapuu myös ruhtinas Myškin, jota ei ole kutsuttu mutta joka pääsee Koljan (Ganjan nuoremman veljen) mukana sisälle. Myškinin ohjeita noudattaen Nastasja torjuu Ganjan kosinnan. Pian Rogožin saapuu lupaamiensa rahojen kanssa ja pyytää Nastasjan kättä. Myškin ei kuitenkaan halua Nastasjan tahraavan mainettaan ja kosii Nastasjaa kertomalla samalla, että hän on saanut suuren perinnön. Nastasja on iloisesti yllättynyt Myškinin ehdotuksesta mutta päättää lähteä Rogožinin mukaan sanomalla, että hän ei voi turmella Myškinin kaltaista pienokaista.

Seuraavan puolen vuoden aikana Nastasja miettii valintaansa, koska Myškinin teot, joilla tämä pyrki estämään häntä tuhoamasta elämäänsä, ovat koskettaneet häntä syvästi. Samanaikaisesti Myškin ei halua nähdä hänen kärsivän vuokseen, ja Rogožin taas ei pidä Nastasjan osoittamasta myötätunnosta Myškiniä kohtaan. Selvittääkseen asian Myškin päättää vierailla Rogožinin luona, jossa Myškiniä kauhistuttaa Rogožinin asenne naista kohtaan, kun Rogožin myöntää harkinneensa naisen tappamista.

Myöhemmin samana päivänä Myškinin puheista ärsyyntyt Rogožin yrittää tappaa ruhtinaan, mutta Myškinin epilepsiakohtaus pelastaa hänet. Myškin palaa Pavlovskin huvilalle, jossa viettää kesän Jepantšinin ja Ivolginin perheiden sekä Nastasja Filippovnan kanssa. Viettäessään aikaa Jepantšinin perheen kanssa hän rakastuu perheen nuorimpaan tyttäreen Aglajaan, joka tuntuu vastaavan hänen tunteisiinsa mutta ei kuitenkaan myönnä asiaa avoimesti. Jepantšinin perhe on valmis naittamaan tyttärensä Myškinille, kunnes Myškin saa epileptisen kohtauksen ja perhe päättää, että sairas ruhtinas ei ole sopiva Aglajalle. Aglaja ei kuitenkaan luovuta ja tapaa Nastasjan, joka on kirjoittanut hänelle kirjeitä, joissa kannustaa Aglajaa naimaan Myškinin. Naisten tavatessa he vaativat Myškiniä valitsemaan välillään. Ruhtinas Myškin rakastaa Aglajaa mutta haluaa samalla pelastaa Nastasjan. Hän valitsee Nastasjan pelastamisen häpeältä ja pyytää Aglajaa lähtemään. Nastasja kuitenkin kieltäytyy naimasta ruhtinasta ja lähtee jälleen Rogožinin matkaan.

Myškin seuraa Nastasjaa ja Rogožinia Pietariin, jossa traagiset tapahtumat alkavat. Kirjan lopussa Myškin menettää järkensä ja palaa parantolaan Sveitsiin. Rogožin taas tuomitaan murhasta 15 vuoden pakkotyöhön Siperiassa.

Tärkeimpiä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ruhtinas Lev Nikolajevitš Myškin: Lähes kolmekymmentävuotias venäläinen aatelismies, jolla on siniset silmät ja kalpea iho. Hän oli sveitsiläisessä parantolassa neljä vuotta, koska hänen epäiltiin olevaan älykkyydeltään vajaa, sillä hän sairastaa epilepsiaa. Häntä nimitetään tämän takia idiootiksi. Lukijalle kuitenkin selviää, että Myškin on vain liiallisen jalomielinen.
  • Nastasja Filippovna Baraškova: kaunis aatelisperheen neito, joka säälii ruhtinas Myškinia ja toisaalta myös rakastaa häntä. Rogožinin rakastettu. Esiintyy pääosin kirjan ensimmäisessä osassa.
  • Parfjon Semjonovitš Rogožin: 27-vuotias tummasilmäinen ja -hiuksinen mies, joka kuuluu kauppiassukuun. Hän on saanut suuren perinnön ja rakastaa Nastasjaa.
  • Aglaja Ivanovna Jepantšina: kenraalin nuorin tytär ja äitinsä suosikki. Myškin on rakastunut häneen.
  • Aleksandra Ivanovna Jepantšina: Aglajan vanhin, 25-vuotias sisar.
  • Adelaida Ivanovna Jepantšina: Aglajan toiseksi vanhin sisar, 23-vuotias. Harrastaa maalaamista
  • Jelizaveta Prokofjevna Jepantšina: ruhtinas Myškinin kaukainen sukulainen. Aleksandran, Adelaidan ja Aglajan äiti.
  • Ivan Fjodorovitš Jepantšin: varakas kenraali, jota arvostetaan venäläisissä seurapiiressä.
  • Ippolit Terentjev: keuhkotautia sairastava nuori mies. Kuolleen kenraalin poika.
  • Gavrila "Ganja" Ivolgin: mies, joka on rakastunut Aglajaan, mutta on valmis naimaan Nastasjan 75 000 ruplasta.
  • Kolja Ivolgin: Ganjan nuorin veli.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Idiootti. 8. painos (1. painos 1979). Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5066-7.
  2. Fjodor Dostojevski: Idiootti Fennica-Suomen kansallisbibliografia. Viitattu 23.04.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.