Ida Hämäläinen
| Ida Hämäläinen | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
2.9.1927–31.7.1929
|
|
| Ryhmä/puolue | STPV |
| Vaalipiiri | Viipurin läntinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. toukokuuta 1875 Pieksämä |
| Kuollut | 27. heinäkuuta 1961 (86 vuotta) Pieksämäki |
| Ammatti | ompelija |
Ida Maria Hämäläinen (6. toukokuuta 1875 Pieksämä – 27. heinäkuuta 1961 Pieksämäki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1927–1929. Hän oli poliittisen toimintansa johdosta vankilassa vuosina 1930-1932.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hämäläinen syntyi kruununtorpparin perheeseen.[1] Hän työskenteli palvelijana Kuopiossa, josta muutti vuosisadan vaihteessa Viipuriin. Hämäläinen oli mukana Viipurin työväenyhdistyksen naispalvelijain ammattiosaston toimannassa ja kuului Työ-sanomalehden perustajiin.[2] Ammattia vaihdettuaan hän vaikutti ompelijattarien ja vaatetustyöntekijäin ammattiosastoissa.[3] Sisällissodan aikana Hämäläinen oli Viipurin kunnallisen työvälitystoimikunnan jäsen.[4]
Sodan jälkeen Hämäläinen lähti laittoman SKP:n toimintaan. Vuonna 1927 hänet valittiin kansanedustajaksi kommunistien vaalijärjestön STPV:n listoilta.[1] Hämäläinen pidätettiin joulukuussa 1929.[5] Huhtikuussa 1930 Hämäläinen sai kahden vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksen valmistelusta. Hänen epäiltiin muun muassa osallistuneen Tukholmassa pidettyyn SKP:n salaiseen kokoukseen.[6] Vuosina 1936–1938 Hämäläinen johti poliittisia vankeja avustaneen Suomen Punaisen Avun toimintaa Viipurissa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Ida Hämäläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 2.12.2014.
- ↑ Lehtemme ystäviä ristikkojen takana. Työ, 29.3.1930, nro 36, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ Viipurin t.-y:n ompelijattarien a. o:n vuosikokouksessa. Työläisnainen, 27.1.1910, nro 4, s. 32. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ Kaupungin Valtuutettujen kokouksessa. Työ, 26.2.1918, nro 39, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ Kommunistien toimitsijoita on pidätetty. Uusi Suomi, 24.12.1929, nro 348, s. 1, 13. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.3.2023.
- ↑ Mauritz Rosenberg ja kumppanit saaneet tuomionsa. Turun Sanomat, 8.4.1930, nro 95, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.3.2023.
| ||||||
|
