Iatrokemia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Iatrokemia on erityisesti lääkaineita ja lääketiedettä käsitellyt kehittyneempi alkemian haara, joka sai alkunsa 1500-luvun alussa. Sen keskeinen vaikuttaja oli Paracelsus (1493-1541). Hänen mukaansa alkemian tuli käsitellä kaikkia prosesseja, joissa aine muuttaa muotoaan – ei siis pelkästään metallin transmutaatioita. Paracelsuksen työt alkoivat ilmestyä kirjoina vasta kymmeniä vuosia hänen kuolemansa jälkeen. Ne innoittivat myös muita iatrokemian pariin ja tuottamaan sitä käsittelevää kirjallisuutta. Iatrokemian ansiona voidaan pitää kemian tuloa osaksi Eurooppalaisen lääketieteen opetusta. Iatrokemia nosti kemian akateemista arvostusta.

Muita merkittäviä iatrokemistejä olivat.[1], [2]

Georgius Agricola (tunnettiin myös Georg Bauerina) (24. maaliskuuta, 149421. marraskuuta, 1555)

Vannuccio Biringuccion (1480-1539)

Lazarus Erckerin (?)-(1593)

Jan Baptist van Helmont (12. tammikuuta 1579 Bryssel30. joulukuuta 1644 Vilvorde)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John Hudson (suom. Kimmo Pietiläinen): Suurin tiede - kemian historia, s. 52-55. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
  • William Foster: Kemian tarina. WSOY, 1934.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. William Foster: Kemian tarina, s. 8. WSOY, 1934.
  2. John Hudson (suom. Kimmo Pietiläinen): Suurin tiede - kemian historia, s. 52. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.