IKEA
| IKEA International Group | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Yksityinen yhtiö |
| Perustettu | |
| Toimitusjohtaja | Anders Dahlvig |
| Avainhenkilöt | Ingvar Kamprad, perustaja Hans Gydell, varatoimitusjohtaja Göran J. Grosskopf |
| Kotipaikka | |
| Toiminta-alue | Koko maailma Etelä-Amerikkaa ja Afrikkaa lukuun ottamatta |
| Toimiala | Vähittäiskauppa |
| Liikevaihto | 17,3 miljardia EUR (2006) |
| Henkilökuntaa | 118 000 (2007), 40 maassa |
| Emoyhtiö | INGKA Holding B.V. |
| Omistaja | Stichting INGKA Foundation |
| Kotisivu | www.ikea.fi |
IKEA on ruotsalaislähtöinen huonekalumyymäläketju. Vuonna 1982 Ikean omistus siirrettiin hollantilaiselle Ingka Holding -konsernille, jonka omistaa Stichting Ingka Foundation -säätiö. Elokuussa 2007 sillä oli omistuksessa 231 tavarataloa 24 maassa, joissa vieraili vuoden aikana 522 miljoonaa kävijää. Lisäksi 29 tavarataloa oli konsernin ulkopuolisten toimiluvanhaltijoiden omistuksessa. Suurin osa on Euroopassa ja loput Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Aasiassa. Etelä-Amerikassa ja Afrikassa ei ole yhtään IKEA-tavarataloa. Mallistossa on 9 000 tuotetta, ja eri myymälöissä valitaan siitä osa. Perusmallisto on kaikkialla sama. Tuotekuvastoa painettiin 191 miljoonaa kappaletta 56 eri versiona 27 kielelle. Tavarantoimittajia on 1 350 kpl 50 maasta.[1]
IKEAn huonekalut ovat tiiviisti pakattuja, itse koottavia helpon kuljetuksen ja vähäisen varastotilan tarpeen vuoksi.
Vuonna 2007 myynnistä 82 % oli Euroopassa, 15 % Pohjois-Amerikassa sekä 3 % Aasiassa ja Australiassa. Hankinnoista 64 % tapahtui Euroopasta, 33 % Aasiasta ja 3 % Pohjois-Amerikasta.
IKEA on saanut tunnustuspalkinnon rapuosaamisestaan kesällä 2006.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tavaratalot Suomessa
Suomessa IKEA-tavarataloja on tällä hetkellä neljä: Espoon Karvasmäessä (avattu 1996), Vantaan Kuninkaalassa (2003), Raision Kuninkojalla (2008) ja Tampereen Lahdesjärvellä (2010).[3] Tampereen toimipiste on IKEAn suurin tavaratalo Suomessa ja se avattiin 27. toukokuuta 2010.[4][5] Viides IKEA-tavaratalo tulee Kuopion Matkukseen.[6][7] Myös Vaasaan on suunnitteilla IKEAn tavaratalo.[8]
[muokkaa] Ikean tulos
Ikea on harjoittanut matalaa profiilia liikevoitostaan ja tuloksestaan, sillä se ei ole suostunut julkisuudessa kommentoimaan laajalti tuloskuntoaan. Joulukuussa 2006 Ingvar Kamprad kuitenkin kommentoi Älmhultissa pitämässään puheessa, että Ikea on maksanut veroja vuonna 2006 6,5 mrd. kruunua. Arvioitiin, että Ikean viime vuoden voitto olisi ollut vuonna 2006 noin 2,8 miljardia euroa, kun liikevaihto vuonna 2005 oli yli 17 miljardia euroa. Ikean tulos olisi siten 16 prosenttia liikevaihdosta.[9]
[muokkaa] Historiaa
Yhtiön perusti Ingvar Kamprad 17-vuotiaana vuonna 1943. Nimi on yhdistelmä Ingvarin nimikirjaimista sekä hänen syntytalostaan ja -kylästään, Ingvar Kamprad Elmtaryd Agunnaryd. Alun perin se myi kyniä, lompakoita, valokuvakehyksiä, kelloja ja nylonsukkia sekä melkein mitä tahansa, mitä Kamprad kykeni myymään tavallista halvemmalla hinnalla. Ensimmäiset huonekalut ilmestyivät valikoimiin 1947, ja 1955 IKEA alkoi suunnitella omia huonekalujaan.
Puolasta alkoi 1960-luvulla muodostua yksi IKEA-tuotteiden tärkeimmistä tuottajamaista.[10]
Alun perin Kamprad myi huonekalujaan kotoaan ja postimyynnillä, mutta lopulta avasi läheiseen Älmhultin kylään liikkeen.
[muokkaa] IKEA Family
IKEA Family on tavarataloketjun maailmanlaajuinen kanta-asiakasohjelma. Se on myös samalla matkalaukkuja, kylpyhuonetuotteita ja kirjoja sisältävä tuotemallisto. IKEA Family Live on neljästi vuodessa ilmestyvä sisustuslehti.
[muokkaa] Keskustelu ja kritiikki
Johan Stenebo julkaisi 2009 entisestä työnantajastaan kirjan Totuus Ikeasta. Hän arvostelee muun muassa sitä, että Kamprad on nostanut seuraajikseen omat poikansa. Stenebo kuvailee Kampradia ja hänen poikiaan "ahdasmielisiksi ja kovaotteisiksi". Johan Stenebon mukaan "yhdelläkään pojista ei ole visioita eikä johtamistaitoja, minkä vuoksi heidän valintansa johtoon on virhe".
Stenebo piti kirjassa Ikeaa yhtenä maailman suljetuimmista yrityksistä, ja hänen mielestää Ikean arvoista ja asemasta yhteiskunnassa olisi jo aika keskustella.
Ruotsalainen Uppdrag Granskning -ohjelma ja toimittaja Magnus Svenungsson paljastivat mutkikkaat omistusjärjestelyt Ikean ympärillä tammikuussa 2011. Ohjelmassa väitettiin Kampradin perustaneen vuonna 1989 salaisen säätiön, emoyhtiö Inter-Ikean yhteydessä toimivan Interogon. Inter-Ikea ja Interogon toimivat Liechtensteinissa, jolla väitettiin saavutettavan noin 11 miljoonan euron verohyöty. Kampradin avustaja Johan Stenebo kiisti ohjelman väitteet. Yle esitti dokumentin Suomessa 28. helmikuuta 2011 Silminnäkijä-ohjelmassa.[11]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ FAQ IKEAn sivuilla
- ↑ Raputietokeskuksen sivut
- ↑ IKEA Oy:n lehdistötiedote Raision tavaratalosta
- ↑ IKEA Oy:n lehdistötiedote Tampereen tavaratalosta
- ↑ IKEA Oy:n lehdistötiedote Tampereen tavaratalon rekrytoinnista
- ↑ IKEA Oy:n lehdistötiedote tonttikaupasta Kuopion kaupungin kanssa
- ↑ Savon Sanomat: Ikea avaa tavaratalon Kuopioon
- ↑ Uutinen Vaasan Ikeasta Kauppalehden sivulla
- ↑ YLE. 28.12.2006. Ikean voitto viime vuonna noin 2,8 miljardia euroa.
- ↑ http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=50&vps=25&arvostelu=1361
- ↑ Iltalehti 1.3.2011. Ruotsalaisdokumentti Ylellä: Ikea kiertää veroja. [1] viitattu 1.3.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Stenebo, Johan: Totuus Ikeasta. (Sanningen om Ikea, 2009.) Suomentanut Anna Maija Luomi. Helsinki: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-368-2.
- Torekull, Bertil: IKEA-tarina. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4863-0.
[muokkaa] Dokumenttielokuvia
- Sohvia samuraille (Soffa för en samuraj, 2007.)