IFO

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli liittyy lentäviin esineisiin. Goa trancella on albumi, jonka nimi on Identified Flying Object.

IFO (engl. Identified Flying Object) eli tunnistettu lentävä esine on aiemmin tunnistamattomaksi lentäväksi esineeksi eli ufoksi luokiteltu kohde, joka myöhemmin on pystytty tunnistamaan.

Suomessa on luultu monia Plesetskistä Venäjältä laukaistuja raketteja ufoiksi[1][2][3]. Yhdysvalloissa erityisesti mainoslentokoneet ovat aiheuttaneet monia ufotapauksia. Kirkkaat tähdet ja planeetat sekä säähavaintopallot ovat myös tuottaneet monia ufoiksi väitettyjä havaintoja.

Eri ufotutkijat ja ufokriitikot ovat olleet eri mieltä siitä, kuinka monta prosenttia ufomaisista lentävistä esineistä on tunnistettuja. Monien tutkimusten mukaan 5–10 % ilmoitetuista ufohavainnoista on tunnistamattomia.

Tavallisimpia virhetulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisimpia havaintohetkellä ufoiksi luokiteltuja kohteita[4]

  • Ihmisen tekemät lentolaitteet
    • Lentokone[5]
      • Sytyttää laskeutumisvalot lentokentän lähellä
      • Mainoslentokone, erityisesti Yhdysvalloissa
      • Liitokone
    • Ilmalaiva
    • Ohjus
    • Ilmapallo
      • Kuumailmapallo
      • Säähavaintopallo, jossa on laskuvarjo
      • Tutkimusilmapallo
      • Mainosilmapallo
      • Ilmapallo, jossa on taskulamppu
    • Laskuvarjo
    • Tutkaa heijastava metallisilppu
    • Leija
  • Ihmisen tekemät avaruuslaitteet
    • Rakettilaukaisu
    • Luotainraketin tai jonkin avaruuslaitteen bariumpilvi
    • Satelliitin maahansyöksy, avaruusromu
    • Satelliitti
  • Maassa olevat tai sieltä tulevat valaisevat esineet
    • Palava nuotio tms.
    • Metsässä taskulampun kanssa liikkuja
    • Metsäkoneet yms.
    • Valoammukset
    • Ilotulitteet
  • Avaruuden luonnonilmiöt
  • Metsän takaa paistava kuu, joka voi näkyä vain pisteinä puun takaa.
  • Ilmakehän optiset ja muut ilmiöt
  • Eliöt
    • Valaistut linnut
    • Sähköisesti varautuneet linnut
    • Lintuparvet tai hyönteisparvet, jotka voivat näkyä tutkassakin
  • Psyykkiset ja muut havaitsijasta johtuvat syyt
    • Ufoihin liittyvät odotukset (altistavat virhetulkinnoille)
    • Autokinesia (tähtimäinen kohde näyttää liikkuvan ja pyörivän mustalla taustalla)
    • Joukkosuggestiot
    • Aistiharhat
    • Psyykkiset sairaudet
    • Petkutukset, halu saada huomiota

Ufohavaintoon liittyvää psykologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monesti on esimerkiksi rakettilaukaisujen luultu tulleen yöllä lähelle havaitsijaa, koska ihminen käsittää monesti taivaan olevan vain 60 metrin päässä havaitsijasta. Kaukainen kohde näyttää monesti seuraavan havaitsijaa, koska näyttää olevan aina samassa suunnassa.

Allan Hendryn tutkimus ufoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen tähtitieteilijä ja ufotutkija Allan Hendry, joka ei ollut varsinainen ufoskeptikko tai ufouskovainen, teki 1970-luvulla laajan tutkimuksen ufoista.

Hendry pyrki selvittämään uforaportista, voisiko sen syy olla luonnollinen kohde, ja jos luonnollista kohdetta ei löydy, kyseessä on aito ufo.

Tutkittavasta 1 307 tapauksen aineistosta selvitettiin noin 84 %. Öisistä valoista selvitettiin noin 92 %. Eniten yövaloraportteja aiheuttivat tähdet ja planeetat, mainoslentokoneet, muut lentokoneet, meteorit ja avaruusromu. Päivähavaintoja oli huomattavasti vähemmän kuin yöhavaintoja, ja niistä tunnistettiin ainakin 64 %. Päivähavaintoja aiheuttivat Hendryn mukaan säähavaintopallot ja lentokoneet. Tutka-näköhavainnosta tunnistettiin kaikki. Lähihavaintoja aiheuttivat muun muassa mainoslentokoneet, tähdet jne. Niistä tapauksista, joissa oli fyysisiä jälkiä, selvitettiin 94 %. Kaukaiseen kohteeseen saatettiin liittää jokin maassa ennestään oleva ufon jätökseltä vaikuttava kohde.[7]. Muutamat ufo/humanoiditapaukset selitettiin myös, mutta tässä ryhmässä tulee esille se, että näiden havaintojen selittäminen luonnollisesti on vaikeaa. 5 7:stä ufo-humanoiditapauksesta jäi tunnistamatta. Koko tutkimuksen mukaan raakaraporteista 10 % on tunnistamattomia, eli ufoja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 38. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
  • K. Gösta Rehn, suom. Aarne Valpola: UFO! : Uusinta tietoa lentävistä lautasista. Helsinki: Otava, 1970. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ahonen 1997, Ufotutkijan käsikirja, Suomen ufotutkijat, s 56
  2. Tulipalloja taivaalla, Heikki Oja
  3. Ufojen arvoitus, Kyröläinen, Teerikorpi
  4. K. Gösta Rehn, UFO – uusinta tietoa lentävistä lautasista, 1970
  5. Ufotutkijan käsikirja, Lasse Ahonen, Kari Välimaa, Tapio Äyräväinen, Suomen ufotutkijat ry, Gummerus Kirjapaino Oy Saarijärvi 1997, ISBN 951-97444-2-8, s. 79
  6. Paholaisen asianajaja: opaskirja skeptikoille
  7. Paholaisen asianajaja, opaskirja skeptikolle s. 177–179

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • [1] Satoja viimeisimpiä IFOja (englanniksi)
  • Närvä, Jaakko: Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä : teoreettinen tutkimus. Helsingin yliopisto, 2008. ISBN 978-952-10-5160-9.