Hyvänlaatuinen asentohuimaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan häiriöstä. Sen oireena on toistuva pään asennon muutoksiin liittyvä huimaus. Asentohuimaus on melko yleinen ikääntyvien ongelma. Hankalista oireista huolimatta hyvänlaatuinen asentohuimaus ei ole aivoverenvuodon, kasvaimen tai muun vakavan sairauden merkki.

Oireita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On arvioitu, että noin neljäsosa väestöstä kokee erilaisia huimausoireita. Jatkuvaa tai yli vuoden ajan toistuvaa huimausta potee noin 15 % huimauspotilaista.[1]

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen oireita ovat

  • Huimaus: tavallisesti kiertävän liikkeen tuntu, joka vaikeuttaa tasapainon ylläpitoa
  • Huimaus kestää usein vain muutamia sekunteja tai minuutin ajan pään asentomuutoksen jälkeen
  • Huimauksen tunne liittyy yleensä pelkästään pään asennon muutoksiin
  • Myös pahoinvointi ja oksentelu ovat mahdollisia oireita
  • Näköhäiriöt: pään liikkeitä voi seurata lyhytaikainen silmävärve eli nystagmus. Se voi vaikeuttaa esimerkiksi lukemista tai tietokoneen näytön katselemista. Silmävärve on silmän nopeaa edestakaista, tahdosta riippumatonta liikettä tai värinää
  • Huimauksen ohella potilaalla voi olla liikkuessa myös esimerkiksi eräänlainen kelluva tunne.

Huimausta aiheuttavia liikkeitä voivat olla

  • Pään kallistaminen sivulle, ylös tai alas
  • Kyljeltä toiselle kääntyminen makuuasennossa
  • Muut pään asennon muutokset

Jos huimaukseen liittyy jäsenten puutumista tai heikkoutta, potilas on toimitettava lääkäriin tarkempia tutkimuksia varten. Samoin jos oireet ovat voimakkaita, kannattaa niiden ilmetessä ensimmäistä kertaa käydä lääkärissä, jotta mahdolliset muut huimauksen syyt voidaan sulkea pois. Lääkärin tekemässä tutkimuksessa ei tarvita laboratorio- tai konetutkimuksia.

Oireiden syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäkorvan tasapainoelin ja sen kaarikäytävät.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan häiriöstä. Tasapainoelimessä on kolme kaarikäytävää, joiden sisältämä neste liikkuu vatupassin nesteen tavoin, kun päätä kallistetaan. Kaarikäytävät kaartuvat kolmessa toisiinsa nähden kohtisuorassa tasossa, minkä vuoksi ne havaitsevat eri suuntiin suuntautuvaa liikettä.

Joskus johonkin kaarikäytävään muodostuu sakkaa, joka muuttaa tasapainoon liittyviä aistimuksia. Keskushermosto ei kuitenkaan saa vastaavia signaaleja toisesta sisäkorvasta. Ristiriita eri puolilta tulevien aistimusten välillä aiheuttaa keskushermostolle tulkintaongelman, ja se koetaan huimauksena.

Yleensä sakkaa kertyy taaempaan (posterioriseen) kaarikäytävään, sillä siitä sakka ei pääse poistumaan itsestään niin helposti kuin kahdesta muusta (ylemmästä ja horisontaalisesta) kaarikäytävästä. Sakka on kaarikäytävässä olevaa nestettä painavampaa, joten sitä voidaan poistaa kallistamalla päätä sopivilla liikesarjoilla.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvänlaatuinen asentohuimaus korjaantuu ajan myötä itsestään. Toipumista voi kuitenkin nopeuttaa liikesarjalla, joka poistaa kaarikäytävään kertynyttä sakkaa.

Ennen liikesarjan suorittamista on selvitettävä, kummassa sisäkorvassa ongelma on. Lääkäri tai sairaanhoitaja voi paikallistaa vian testeillä. Testiin voi kuulua käveleminen muutama askel ja kääntyminen takaisin yhden jalan varassa. Jos tasapainon säilyttäminen kääntyessä on vaikeampaa oikealla jalalla kuin vasemmalla jalalla, vika on oikean puolen sisäkorvassa – ja päinvastoin. Liikesarja suoritetaan rauhallisesti, tempomatta. Muista 30 – 60 sekunnin pysähdykset liikevaiheiden välillä. Jos ongelma on vasemmalla puolella, liikesarja suoritetaan peilikuvana.

Jos ongelma on jossakin muussa kaarikäytävässä, käytetään hieman toisenlaisia harjoituksia. Edellä kuvattu liikesarja tunnetaan Epleyn manööverinä.

Liikesarjojen lisäksi hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen ei ole varsinaista hoitoa. Tasapainoelimeen vaikuttavista huimauslääkkeistä on ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä.[2]

Huimaukseen liittyvää pahoinvointia voidaan lievittää pahoinvointilääkkeillä. Jos huimausoireet ovat vaikeita ja pitkittyvät, saatetaan harkita kirurgista operaatiota, jossa kaarikäytävä täytetään.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita tietolähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]