Hyrsylä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hyrsylän mutka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kylästä ja maa-alueesta Karjalassa. Lohjan Nummen kylästä on oma artikkelinsa.

Hyrsylä (ven. Хюрсюля) on kylä Karjalan tasavallan Suojärven piirin Veskelyksen kunnassa, ennen sotia Suomelle kuuluneessa Raja-Karjalassa.

Luovutetun Karjalan Suojärven kunnasta itään työntyvä uloke on Hyrsylän mutka.

Suomelle kuuluessaan Hyrsylä kuului Suojärven kuntaan ja se sijaitsi valtion muusta alueesta lähes kuroutuneella Venäjän puolelle työntyvällä alueella niin kutsutussa Hyrsylän mutkassa (liv. Hyrsylänmutku[1]). Erikoinen rajalinjaus oli alun perin muodostunut 1600-luvun alussa Stolbovan rauhan rajankäynnin yhteydessä.[2]

Hyrsylän mutkan alueella oli kolme kylää, Hyrsylä, Ignoila ja Hautavaara. Ne ovat edelleen 2000-luvulla Venäjällä asuttuja kyliä, mutta palveluja niissä ei ole.lähde?

Hyrsylän kylä kuului Suomen itsenäisyyden alussa Salmin pitäjään, josta se liitettiin vuonna 1931 Suojärveen. Maantie Suojärvelle valmistui vuonna 1926. Suuruhtinaskunnan aikana yhteydet olivat olleet hyvät vain Venäjän suuntaan. Aikojen mittaan Hyrsylän kylä on kuulunut moneen valtioon: Venäjään, Ruotsiin, jälleen Venäjään, Suomen suuriruhtinaskuntaan, Suomeen, Neuvostoliittoon, Venäjän federaatioon.lähde?

Eräs tunnetuimmista Hyrsylästä kotoisin olleista oli Aira Samulin, joka perusti Lohjalle yleisölle avoimen karjalaistaloa muistuttavan Hyrsylän Mutka -nimisen kodin, joka on Museoviraston vuonna 2022 suojelema.[3]

Hyrsylän mutkassa puhuttiin ennen sotia livvinkarjalan kieltä[4].

Hyrsylän mutka talvisodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojärven Hyrsylän mutkan asukkaat palaamassa sotavankeudesta 1940.

Talvisodan sytyttyä jäi Hyrsylästä ja muista Suojärven pitäjän kylistä siviiliväestöä hyökkäävien neuvostojoukkojen vangiksi. Nämä kylien siviiliasukkaat vietiin keskitysleirille Interposolkan kylään Petroskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle. Yhteensä Suojärven rajakylistä jäi runsaat 1 700 siviilivankia, joista vajaa puolet oli Hyrsylän mutkan kylistä. Asiaa käsittelee Tasavallan panttivangit -kirja. Usein puhutaan virheellisesti vain Hyrsylän mutkan alueelta jääneistä siviilisotavangeista, vaikka muista Suojärven kylistä jäi siviilisotavankeja enemmän.lähde?

Moskovan rauhan ehtojen mukaisen vankienpalautuksen jälkeen 25. toukokuuta 1940 voitiin todeta, että siviilisotavangeista oli kuollut leiriaikana 102 henkeä. Nämä siviiliuhrit on luetteloitu Nurmeksen Bomban talon yhteydessä olevan tsasounan edustalla olevaan kivipaateen. Nuorimmat uhrit olivat ainoastaan muutaman viikon ikäisiä, vanhimmat yli 80-vuotiaita.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Murdehet | Karjalan Sivistysseura karjalansivistysseura.fi. Viitattu 6.2.2019.
  2. Aarne Kärkkäinen: Maanmittarit ne mittaavat... Maankäyttö 2/2004
  3. Mikael Mattila: Aira Samulin yllättyi iloisesti: rakkaan Hyrsylän mutkan tulevaisuus sai vihdoin päätöksen Ilta-Sanomat. 5.1.2023. Viitattu 5.1.2023.
  4. Murteet | Karjalan Sivistysseura karjalansivistysseura.fi. Viitattu 6.2.2019.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Konttinen, Helinä (toim.): Hyrzylän kumbuzil: Hyrsylän kylä itärajan mutkassa. Osa kirjan tekstistä on karjalan kielellä. Helsinki: Hyrzylniekat, 2012. ISBN 978-952-93-0970-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]