Hyppyhäntäiset

Hyppyhäntäiset
Isotoma-laji
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda Luokka: Entognatha Lahko: Hyppyhäntäiset Collembola
Heimot
Alalahko Arthropleona Yläheimo Entomobryoidea Entomobryidae Isotomidae Oncopoduridae Paronellidae Tomoceridae Yläheimo Poduroidea Brachystomellidae Hypogastruridae Neanuridae Odontellidae Onychiuridae Poduridae Alalahko Symphypleona Dicyrtomidae Katiannidae Pallohyppiäiset Sminthuridae Sminthurididae Bourletiellidae Arrhopalitidae
Katso myös
Hyppyhäntäiset Wikispeciesissä   Hyppyhäntäiset Commonsissa

Hyppyhäntäiset (Collembola) on niveljalkaisten lahko. Niitä pidettiin ennen hyönteisinä, mutta nykyään lasketaan niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Hyppyhäntäisiä tavataan ympäri maailman ja niitä tunnetaan yli 2000 lajia.

Eläimet ovat saaneet nimensä monilla lajeilla takaruumissa sijaitsevasta hyppyhangosta, jonka avulla ne voivat paeta saalistajiaan.

Ulkonäkö

Hyppyhäntäiset ovat 1–4 mm:n pituisia valkoisia tai harmaita niveljalkaisia. Ne ovat paljain silmin tarkasteltaessa matomaisia, mutta suurennuslasilla katsottaessa niiltä paljastuu kuitenkin kuusi jalkaa ja lyhyet tuntosarvet.

Eräs piirre, joka erottaa hyppyhäntäiset hyönteisistä, on niiden suuosat, jotka eivät ole ulkonevat kuten hyönteisillä.

Monilla lajeilla on takaruumiissaan hyppyhanko, jota ne pitävät taivutettuna vatsan alle kolmannen jaokkeen lisäkkeiden kiinnipitämänä. Tiukan paikan tullen ne päästävät hangosta ja ponnistavat sillä itsensä saalistajan kynsistä. Takaruumiin ensimmäisena jaokkeen alapuolella on vatsaputki, jonka avulla voivat ottaa vettä tai kiinnittyä veden kalvoon.

Elinympäristö ja -tavat

Hyppyhäntäisten yksilötiheys on suurempi pohjoisessa kuin tropiikissa ja ne lisääntyvät paremmin viileässä kuin lämpimässä. Hyppyhäntäisiä elää myös pohjois- ja etelänavalla. Ne selviävät napaseutujen talvesta kuivattamalla ruumiistaan kaiken nesteen.

Hyppyhäntäiset viihtyvät kosteissa oloissa. Suurin osa elää maaperässä karikkeen joukossa, mutta jotkut myös lahoavilla puunrungoilla tai aluskasvillisuudessa. Ne elävät myös suolaisten ja suolattomien vesilammikoiden pinnalla. Kevättalvella hyppyhäntäisiä voi nähdä hangella suurina ryhminä.

Ravinnokseen ne käyttävät yleensä mätänevää orgaanista ainesta, sieniä ja bakteereja ja ne ovat maaperän tärkeimpiä orgaanisen jätteen kierrättäjiä. Eräät lajit syövät myös eläviä kasveja ja ovat tuholaiseläimiä.

Hyppyhäntäiset lisääntyvät kuten ensimmäiset maaniveljalkaiset. Koiras laskee spermatoforin maahan, josta naaras poimii sen mukaansa.

Asuntovieraina

Vakavia vaurioita hyppyhäntäiset eivät ruukkukasveille aiheuta, mutta niiden ilmaantuminen kertoo ylikastelusta. Hyppyhäntäisiä ei siis ilmesty, jos mullan annetaan kuivua muutaman senttimetrin syvyyteen kastelukertojen välillä ja multaa kastellaan järkevillä vesimäärillä. Hyppyhäntäisistä pääsee eroon upottamalla ruukku reunoja myöten huoneenlämpöiseen veteen ja pitämällä sitä pinnan alla noin puoli tuntia. Silloin niistä osa nousee kellumaan pinnalle ja loput hukkuvat. Pinnalla kellumaan jääneet yksilöt poistetaan talouspaperilla. Tämän jälkeen nostetaan ruukku hitaasti ylös ja huuhdellaan se, sen reunat ja vettä sisältänyt astia tarkoin. Käsittely toistetaan, jos hyppyhäntäiset ilmestyvät uudelleen.^lähde?

Lähteet

• Kaaro, Jani. Ötököitä Suomen luonnossa. Otava. Helsinki. 2008. ISBN 978-951-1-22220-0
• Miller, Peter L.. Maailman eläimet: Selkärangattomat. Mikkola, Kauri (päätoim.). Tammi. Helsinki. 1989. ISBN 951-30-6534-0

Aiheesta muualla

• UK Collembola taxonomy and ecology (englanniksi)