Hymy
Hymy on monimerkityksinen kasvojen ilme, joka voi esimerkiksi ilmaista mielihyvää tai viestiä ystävällisyyttä, kiitosta, hyväksyntää tai ylemmyyttä.
Fysiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hymyn tuottamiseen käytetään useita kasvojen 43 lihaksesta. Eri yksilöt käyttävät hymyillessään lihaksiaan hiukan eri tavalla, ja ihmisillä on myös eri määrä kasvolihaksia.[1] Suupielten ja ylähuulen kohottamiseen vaaditaan vähimmillään viiden kasvolihasparin eli kymmenen lihaksen toiminta.[2]
Hymy syntyy, kun iso poskiluulihas supistuessaan venyttää suuta leveämmäksi, jolloin suu kaartuu sivuilta ylöspäin. Jos isolla poskiluulihaksella on suupielessä kaksi kiinnityskohtaa, poskiin ilmaantuu hymykuopat. Hymylihas supistuessaan vetää suupielet sivuille.[3]
Hymy voi ulottua myös silmiin. Kun kumpaakin silmäkuoppaa ympäröivä silmän kehälihas supistuu, posket nousevat ylöspäin, alaluomet pullistuvat ja silmäkulmiin muodostuvat naururypyt.[3]
Hymy viestintänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hymy on kaikissa kulttuureissa ystävällisyyden merkki, ja se on yleinen ilme tervehtimisen yhteydessä.[1]
Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan hymytyyppejä on viestinnän kannalta kolme erilaista: palkitseva, yhdistävä ja hallitseva. Palkitsevassa hymyssä suupielet nousevat symmetrisesti, suu aukeaa, hampaat paljastuvat ja kulmakarvat kohoavat. Palkitsevasti hymyilevät esimerkiksi pienen lapsen vanhemmat lapselleen. Yhdistävässä hymyssä suupielet leviävät mutta hampaat eivät paljastu. Yhdistävällä hymyllä viestitään hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta ja sidosta. Hallitseva hymy on epäsymmetrinen, ja siinä kohoavat kulmakarvat ja poskipäät. Hallitsevan hymyn toispuolisuus saa sen näyttämään hiukan ivalliselta ja pilkalliselta. Hallitsevalla hymyllä viestitään asemasta, ja sen avulla hallitaan sosiaalisia arvoasetelmia.[4]
Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkimusten mukaan ostajat suosivat aidosti hymyilevän ihmisen kuvalla varustettuja tuotteita verrattuna vakavailmeisen tai keinotekoisesti hymyilevän ihmisen kuvalla varustetuihin. Tämän vuoksi mainoksissa näytetään usein hymyileviä ihmisiä.[3]
Kanadassa vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan onnellisesti hymyilevä nainen vetoaa miehiin, mutta onnellisesti hymyilevä mies ei vetoa naisiin seksuaalisesti. Naisten tiedetäänkin hymyilevän miehiä useammin.[3]
Hymyilemisen on tutkimuksissa havaittu voimistavan hymyilijän omaa hyvänolontunnetta esimerkiksi hauskaa televisio-ohjelmaa katsottaessa.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Tom Scheve: How many muscles does it take to smile? HowStuffWorks. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Tom Scheve: How many muscles does it take to smile? HowStuffWorks. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ a b c d e Mikko Puttonen: Tällä ilmeellä elät pitkään Tiede. 10.4.2012. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Vesa Vanhalakka: Minkälainen hymyilijä sinä olet: palkitsija, yhdistäjä vai hallitsija? - Tutkimusryhmä kokosi hymytietopankin ja selvitti, mitä hymyllä viestitään Aamulehti. 29.7.2017. Viitattu 29.4.2020. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hymy Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Hymy Wikisitaateissa
