Hydrometeorologia
Hydrometeorologia on nimensä mukaisesti oppi vedestä ilmatieteessä. Tieteenalana hydrometeorologia kuuluu sekä meteorologiaan eli ilmatieteeseen että hydrologiaan eli vesitieteeseen.[1] Esimerkiksi 1970-luvulla hydrometeorologiaa määriteltiin oppina, joka tutkii veden kiertokulun ilmakehässä ja maalla tapahtuvia osia eri vuorovaikutussuhteita painottaen.[1] Käytännössä eri tieteilijät tai julkaisut määrittelevät tai käyttävät termiä hydrometeorologia hieman vaihtelevilla rajauksilla asiayhteyden mukaan. Hydrometeorologiaa voidaan tarkastella esimerkiksi ilmatieteen soveltamiseen hydrologisten ongelmien ratkaisemiseksi.[1] Sanaa hydrometeorologia käytetään myös kansallisten tutkimus- ja palvelulaitosten nimissä, jos valtiolliset ilmatieteen ja hydrologian palvelut koottu samaan organisaatioon: esimerkiksi Ruotsissa (SMHI) ja Venäjällä (Rosgidromet).[2][3]
Hydrometeorologian liittyy laajasti tarkastellen veden eri olomuotojen esiintyminen ja siirtyminen ilmakehässä, olomuotojen muutokset olomuodon muutosenergian sitoutumisineen ja vapautumisineen, sekä ilmakehän kuljettaman veden lähteiden ja nielujen tarkastelu sekä hydrometeorologisten prosessien vaikutuksien arviointi. Veden haihtumiseen ja tiivistymiseen liittyy merkittävä olomuodon muutosenergia. Koska ilmavirtaukset kuljettavat suuret määrät vesihöyryä leveysasteilta toiselle, ja vapauttavat faasimuutoksessa sateeksi energiaa, ilmakehän veden liike vaikuttaa osaltaan esimerkiksi kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeiden syntymiseen. Laajemminkin Maa-planeetan elinolojen kannalta huomattavaa on, että ilmakehän tärkein kasvihuonekaasu on vesihöyry, joka nostaa planeetan keskilämpötilaa. Lisäksi pilvillä on omat vaikutuksensa maan säteilytaseeseen.
Hydrometeorologiset uhat ja katastrofit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hydrometeorologisen uhkien tunnistamisen ja hydrometeorologian merkitys on suuri myös luonnonkatastrofeihin liittyvien suuronnettomuuksien ehkäisemisessä.
Maailmanpankin vuonna 2011 julkaiseman, kansainväliseen EM-DAT-suuronnettomuustietokantaan pohjautuvan yhteenvedon mukaan 2000-luvun alkuvuosina rekisteröitiin keskimäärin yli 300 hydrometeorologisiin uhkiin kytkeytyvää suuronnettomuutta vuosittain. Hydrometeorologisiin uhkiin liittyneet suuronnettomuudet edustivat luokkaa kolmea neljäsosaa samojen vuosien rekisteröidyistä luonnonilmiöiden ja -olojen synnyttämiin uhkiin liittyvistä suuronnettomuuksista.[4]
YK:n heinäkuussa 2021 julkaiseman ennakkotiedon mukaan, vuosina 1970-2019 - siis ennen koronaviruspandemiaa (epidemiat voidaan luokitella biologisiksi suuronnettomuuksiksi) - kymmenen maailmanlaajuisesti tuhoisinta luonnonkatastrofia liittyi veteen. Kuivuuteen liittyi maailmanlaajuisesti noin 650 000 kuolemaa, myrskyt aiheuttivat luokkaa 577 000 ja tulvat noin 58 000 kuollutta.[5] Tarkasteltaessa tämän 50-vuotisjakson (1970-2019) aikana esiintyneiden suuronnettomuuksien taloudellisia vaikutuksia ilmenee, että myrskyt aiheuttavat noin 521 miljardin dollarin suuruiset taloudelliset menetykset ja tulvat 115 miljardin vahingot. Vahingot olivat erityisen suuria Euroopassa, joissa tulvien ja myrskyjen kustannuksiksi kirjattiin 377,5 miljardia dollaria.[5] Yksittäisistä suuonnettomuuksista suurin taloudellinen vahinko kirjattiin Saksan vuoden 2002 tulvista (16,48 miljardia USD).[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Eugene L. Peck: Hydrometeorology (pdf) Bulletin of the American Meteorological Society, 59 (5): 609-612. 1978. American Meteorological Society, ametsoc.org. Viitattu 27.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Who we are SMHI, Swedish Meteorological and Hydrological Institute, smhi.se. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Federal Service for Hydrometeorology and Environmental Monitoring government.ru. Viitattu 17.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Elena Correa, Fernando Ramírez & Haris Sanahuja: Populations at Risk of Disaster. A Resettlement Guide (pdf) (julkaisun pdf-jakelu) The World Bank. Viitattu 27.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Water-related hazards dominate list of 10 most destructive disasters 23.7.2021. Yhdistyneet kansakunnat, un.org. Viitattu 27.7.2021. (englanniksi)