Huuto.net

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Huuto.net

Huuto.net logo 2013.png

Perustettu 1999
Kotipaikka Helsinki
Toimiala vertaiskauppa
Emoyhtiö Sanoma News
Kotisivu www.huuto.net
Huuto.netin entinen logo, joka oli käytössä vuosina 1999-2012.

Huuto.net on Suomen suurin vertaiskauppapaikka, jossa myydään ja ostetaan tuotteita suoraan muilta käyttäjiltä. Vuonna 2012 Huuto.netissä solmittiin yli 3 250 000 todennettua kauppaa, joiden myyntihinta oli yhteensä 89,4 miljoonaa euroa[1]. Kerralla palvelussa voi olla tarjolla yli 1,5 miljoonaa kohdetta. Verkkopalvelussa on yli 1,7 miljoonaa kaupantekijää, eli lähes joka kolmas suomalainen.lähde? Heistä aktiivisia käyttäjiä on yli puoli miljoonaa.

Huuto.net-palvelun omistaa nykyisin Sanoma-konserniin kuuluva Sanoma News.

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huuto.netissä kauppa syntyy vasta kun hinnasta on sovittu. Myyjä voi päättää tuotteensa hinnan, joko kiinteänä etukäteen tai sopia siitä perinteisellä huutokauppamenetelmällä. Kohteita voi selata vapaasti, mutta tavaran myyminen, ostaminen tai tarjousten tekeminen vaatii tunnuksen luomisen. Kaupattavista tuotteista on tekstikuvausten lisäksi usein myös valokuvia. Huutokaupattavien tuotteiden kohdalla ostajat tekevät tarjouksia ja huutokauppa-ajan päättyessä korkeimman tarjouksen tehnyt julistetaan huutokaupan voittajaksi[2].

Kun huutokauppa on päättynyt, tai kiinteähintaiselle tuotteelle on löytynyt ostaja, saavat sekä myyjä että ostaja toistensa yhteystiedot sähköpostitse. Tavaran vaihdettua omistajaa myyjä ja ostaja jättävät toistensa julkiselle palautesivulle lyhyen kommentin kauppojen sujumisesta. Tällä tavoin seuraavat ostajat voivat arvioida myyjän luotettavuutta palautteen perusteella.

Huutokaupassa myyjä asettaa huutokohteelle haluamansa lähtöhinnan, yksittäisen huudon minimikorotuksen, sekä huutokaupan sulkeutumisajan. Sen lisäksi kohteelle voi asettaa salaisen hintavarauksen joka paljastetaan kaupan sulkeuduttua. Tällöin myyjä ei ole velvoitettu myymään tuotetta, mikäli hintavaraus ei toteudu. Eräs vaihtoehto on määrittää kohde ostettavaksi heti johonkin tiettyyn hintaan, jolloin huutokauppa sulkeutuu välittömästi, kun joku ostaa tavaran Osta heti -toiminnolla.

Vuonna 2010 yli sata kauppaa vuoden aikana tekevät myyjät nimettiin tehomyyjiksi ja heiltä alettiin vaatia 2,9 prosentin välityspalkkiota maksettavaksi Huuto.netille jokaisesta myydystä tuotteesta. Hinta oli sama kuin yritysten Huuto.netille maksama välityspalkkio[3]. Vuonna 2011 Huuto.net korotti sekä yrityksiltä että tehomyyjiltä perittävää välityspalkkiota 3,9 prosenttiin. Vuoden 2013 alusta lähtien tehomyyjä-statuksen on saanut myymällä 50 kohdetta viimeisen vuoden aikana. Välityspalkkiota korotettiin vastaavasti 4,9 prosenttiin.

Huuto.net tarjoaa erilaisia maksullisia lisäpalveluja sekä myyjille että ostajille kaupankäyntiä tehostamaan[4].

Palvelun historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huuto.net-palvelun perusti Helsingissä tammikuussa 1999 Lari Lohikoski ja se oli maan ensimmäinen verkkohuutokauppa. Palvelu toimi yksityisenä, kunnes syyskuussa 1999 taidehuutokauppa Bukowskis osti palvelun Lohikoskelta. Bukowskis ilmoitti kehittävänsä Huuto.netin pohjalta kansainvälistä keräilyesineiden huutokauppaa, mutta sellaista ei julkaistu. Sen sijaan Bukowskis myi Huuto.netin toukokuussa 2001 Sonera Plazalle. Huuto.net seurasi mukana, kun Sonera Plaza fuusioitui Soneraan ja Sonera puolestaan Telian kanssa TeliaSoneraksi.lähde?

TeliaSoneran omistuksessa Huuto.netiä ei juurikaan kehitetty ja sen toimivuus kärsi.lähde? TeliaSonera Finland keskittyi operaattoriliiketoimintaan ja myi Huuto.netin kesäkuussa 2005 Ilta-Sanomille[5]. Sivusto nousi kauppojen myötä Suomen suurimmaksi luokiteltujen ilmoitusten palveluksi. Taloustutkimuksen mukaan palvelu oli vuonna 2008 Suomen tunnetuin verkkobrändi.[6] Palvelun nykyinen omistaja on Sanoma News. Keväällä 2013 palvelun ilmettä muutettiin uudella ulkoasulla, sekä logolla[7]. Samalla se sai tunnuslauseen "Suomen eniten kaikkea".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]