Husain ibn Ali (Mekan šarif)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Husain ibn Ali
Sharef Husain 2.jpg
Husain ibn Ali 1920-luvulla
Hijazin kuningas
1916-1924
Mekan emiiri
1908-1916
Mekan šarif
Tiedot
Syntynyt n. 1854
Konstantinopoli
Kuollut 1931
Transjordania
Lapset Abdullah ibn Husain
Faisal ibn Husain
Zeid ibn Huseyin
Ali ibn Husain

Husain ibn Ali (arab. حسین بن علی‎; Ḥusain ibn ‘Alī, n. 18531931) oli Mekan šarif, vuodesta 1908 Mekan emiiri ja vuodesta 1917 Hijazin kuningas. Vuonna 1924 hän julisti itsensä kaikkien muslimien kalifiksi. Hän hallitsi Hijazia vuoteen 1924, jolloin Abdulaziz Al Sa’ud voitti hänet ja hän luovutti kaikki maalliset arvonimensä pojalleen Alille. Hänen pojistaan tuli Irakin ja Jordanian kuninkaita.

Husain ibn Ali syntyi Istanbulissa, Osmanien valtakunnassa. Hän oli profeetta Muhammadin tyttären Fatiman jälkeläinen. Suku oli vuodesta 1201 ollut Mekan ja Medinan šarif, pyhien paikkojen suojelija.[1] Vuonna 1517 šarif oli joutunut tunnustamaan turkkilaisten osmanien kalifin herruuden.

Šarif Husain ibn Ali kapinoi vuonna 1916 osmanien valtaa vastaan ympärysvaltojen puolella suuressa arabikapinassa.[2] Husain ibn Ali liittoutui ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan ja Ottomaanien valtakunnan puolella, mutta kun brittien komissaari McMahon lupasi arabeille itsenäisen Egyptistä Persiaan ulottuvan valtakunnan, Husain suostui kapinoimaan turkkilaisia vastaan.

Kesäkuussa 1916 Husain julisti olevansa Muhammedin jälkeläisenä islaminuskoisten todellinen johtaja. Julistuksella hän pyrki syrjäyttämään Turkin Mehmed V:n, joka hänen silmissään oli nuorturkkilaisten käskyläinen.[2]

Husain ibn Ali oli arabikapinan virallinen johtaja. Sodan jälkeen osmanien maat asetettiin kuitenkin Kansainliitossa Ranskan ja Britannian valvontaan mandaattijärjestelmällä, mistä syystä hän ei suostunut ratifioimaan Versaillesin rauhansopimusta.[3]

Husain ibn Ali julisti itsensä lokakuussa 1916 kaikkien arabien kuninkaaksi.[3] Tämä johti konfliktiin Ibn Sa’udin kanssa, jota vastaan Husain oli taistellut ennen maailmansotaa osmanien puolella. Suurvallat eivät tunnustaneet kuin Hijazin kuninkuuden. Kun Turkin suuri kansalliskokous julisti kalifaatin puretuksi maaliskuussa 1924, Husain ibn Ali julisti itsensä kalifiksi Mekassa. Häntä ei otettu vakavasti ja saudit ajoivat hänet Arabiasta samana vuonna. Husain ibn Ali pakeni Kyprokselle, myöhemmin hän asettui Jordaniaan, jossa hänen poikansa Abdullah ibn Husain hallitsi. Hänen poikansa Ali ibn Husain otti 1924 lyhyeksi aikaa valtaistuimen, mutta joutui pakenemaan ibn Sa’udia ja wahhabiitteja ja luopui asemastaan seuraavana vuonna.

Husain ibn Ali käytti kalifin arvonimeä vielä asuessaan Ammanissa. Hän kuoli 1931.

Husain ibn Alilla oli neljä vaimoa, ja hän sai viisi poikaa ja kolme tytärtä:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sharif Hussein bin Ali (1853-1931) The Hashemites. King Hussein. Viitattu 2.11.2014.
  2. a b Primary Documents - Sharif Hussein's Proclamation of Independence from Turkey, 27 June 1916 Firstworldwar. Viitattu 2.11.2014.
  3. a b Ḥusayn ibn ʿAlī Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.11.2014.