Husaariapina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Husaariapina
IMG 5608 monkey.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Alalahko: Haplorrhini
Heimo: Häntäapinat Cercopithecidae
Suku: Erythrocebus
Laji: patas
Kaksiosainen nimi
Erythrocebus patas
(Schreber, 1775)
Levinneisyyskartta
Husaariapinan levinneisyysalue
Husaariapinan levinneisyysalue
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Husaariapina Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Husaariapina Commonsissa

Husaariapina (Erythrocebus patas) on afrikkalainen häntäapinalaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Husaariapina kasvaa 70—90 senttimetriä pitkäksi, ja häntä on samanmittainen. Koiras painaa 7–13 kilogrammaa, naaras 4–7 kg. Selkäpuoli on punaruskea, vatsa vaaleampi.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Husaariapinoita tavataan Länsi- ja Keski-Afrikassa Senegalista Etiopiaan ja Tansaniaan asti.

Elintavat ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Husaariapinoita on vaikea lähestyä. Viekkaat ja vauhkot eläimet pakenevat heti nähdessään ihmisen. Husaariapinoiden nopeudeksi on mitattu 55 kilometriä tunnissa.

Husaariapinat kehittyvät nopeasti ja lisääntyvät nuorempina kuin mikään muu vanhan maailman apinalaji. Naaraat saavuttavat sukukypsyyden kaksi- ja puolivuotiaina ja synnyttävät kolmivuotiaina. Poikaset selviävät omillaan puolivuotiaina, mutta emot imettävät niitä vuoden ikäisiksi asti. Emot parittelevat ja synnyttävät uuden poikasen joka vuosi. Emo voi samaan aikaan olla tiineenä, imettää poikasta ja huolehtia vallattomasta pennusta. Husaariapinaemojen joukossa on niin ylihuolehtivia kuin huolettomiakin. Ne jättävät hyvinkin nuoria poikasia muiden naaraiden kaittaviksi siksi aikaa kun itse syövät, mutta jos toinen naaras lähestyy poikasta pyytämättä, antaa emo tunkeilijalle hiljaisen varoituksen avaamalla suunsa.

Vaikka husaariapinat ovat vankeudessa eläneet yli 20-vuotiaiksi, on vapaudessa eläneen husaariapinalauman keskimääräinen elinikä noin neljä vuotta. Apinat syövät pihkaa ja puiden turvonneissa piikeissä majailevia muurahaisia sekä heinäsirkkoja ja muita hyönteisiä.

Useimmat kädelliset nukkuvat yhdessä puiden oksilla, mutta husaariapinat nukkuvat yksin ja vaihtavat yöpuuta joka ilta, kenties hämätäkseen leopardeja ja muita petoja. Husaariapinat tekevät laajempia syöntiretkiä (noin kuusi kilometriä päivässä) suuremmilla reviireillä (noin 4000 hehtaaria) kuin muut samankokoiset kädelliset. Yleensä noin 20 naaraasta ja näiden jälkeläisistä sekä yhdestä liki sivullisesta uroksesta koostuvaa laumaa johtaa täysikasvuinen naaras, joka painaa keskimäärin viisi kiloa ja on noin puolet uroksen koosta.

Koska husaariapinat ovat varsin alttiita luonnonolojen vaihteluille, ne tuskin selviävät uusista, ihmisten aiheuttamista uhista.kenen mukaan?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • LaRoe, Lisa Moore: Kenian husaariapinat täyttä elämää. National Geographic, 2004, nro 2, s. 94–98.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Erythrocebus patas IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)