Huora

Huora on seksuaalisia palveluita palkkiota vastaan tarjoavaa naista tai miestä tarkoittava sana. Tarkoittaa sekä ilotyttöä eli prostituoitua, että ”liian seksuaalisesti vapaana” pidettyä naista. Aikaisemmin näitä on kutsuttu myös portoiksi. Nykyisin samaan tapaan käytetään myös sanaa horo. (Horo on germaaninen lainasana: hoer (NL), josta englannin whore ja ruotsin hora ovat molemmat kehittyneet. Lutka puolestaan on lainaa venäjästä: bludnyj ”haureellinen, irstaileva”, blud ”haureus”. Inkerissä plutka tarkoittaa heittiötä, pahantekijää, vatjassa taas blutka on ”levoton, kuljeskeleva”.

Naisia on nimitetty huoriksi esimerkiksi avioliiton ulkopuolisista tai aviottomista suhteista tai pelkästään tällaisen epäilyistä. Esimerkiksi keskiajan Euroopassa prostituoituihin ja aviottomasta seksistä syytettyihin naispuolisiin suhtauduttiin pitkälti samalla tavalla, heitä kutsuttiin huoriksi, ja heidät leimattiin syntisiksi eli kristinuskon moraalia rikkoviksi ja huonoiksi naisiksi, joiden on arveltu joutuvan ilman muuta helvettiin. Huorat haudattiin toisinaan kirkkomaan ulkopuolelle samoin kuin rikolliset.^{kenen mukaan?}

Myös kristillisen ajan suomalainen kansanperinne samaisti huoran aviotonta seksiä harjoittaneeseen naiseen. Kun Marjatta-tyttö tuli raskaaksi, kauhistui hänen äitinsä, Kalevalan mukaan:

Voi sinua, hiien huora!

Kenen oot makaelema?

Ootko miehen naimattoman

eli nainehen urohon?

Isä ajoi Marjatan kotoa:

Mene, portto, poikemmaksi,

tulen lautta, tuonnemmaksi,

kontion kivikoloihin,

karhun louhikammioihin,

sinne, portto, poikimahan,

tulen lautta, lapsimahan!"

Kertomus perustuu osin keskiaikaiseen Hannun ja Marketan balladiin ja osin kristilliseen kertomukseen Jeesuksen syntymästä. (Katso myös: Isätön lapsi ja Väinämöisen lähtö)

Naisten halventamista huoraksi väittämällä kutsutaan huoritteluksi. Erityisen paljon vapaata seksiä harjoittavaa miestä saatetaan kutsua nimityksellä pukki tai huoripukki.

Huorittelu on joskus nähty naisten seksuaalisen valvonnan muodoksi. Esimerkiksi Hannele Koivunen syyttää kirjassaan Madonna ja huora (1995) kirkkoa siitä, että Magdalan Mariasta on tehty katuvan huoran peruskuva, jonka kautta miehet säätelevät naisen seksuaalisuutta. Naisen on oltava madonna tai huora.