Hukkasiilikäs
| Hukkasiilikäs | |
|---|---|
 koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Siilikkäät Arctiidae |
| Suku: | Diaphora |
| Laji: | mendica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Diaphora mendica |
|
| Katso myös | |
Hukkasiilikäs (Diaphora mendica) on melko yleinen, siilikkäisiin kuuluva yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkonäöltään hukkasiilikäs on selvästi sukupuolidimorfinen perhoslaji.
Naaraat ovat väriltään lähes puhtaan valkoisia. Etusiipien valkeuden rikkoo vain joukko hajalleen sijoittautuneita mustia täpliä, joiden määrä ja näkyvyys vaihtelee yksilöittäin. Jotkin yksilöt ovat käytännössä puhtaanvalkoisia. Etusiiven kärkiosan keskellä on usein siipisuonten väliin sijoittunut yksittäinen musta täplä. Takasiivet ovat niin ikään valkoiset. Naaraiden ruumiin karvoitus on valkoinen, joskin takaruumiin yläpinnalla on mustia täpliä. Naaraat muistuttavat hyvin paljon yleistä tiikerisiilikästä, mutta erovat niistä pienemmän kokonsa ansiosta. Lisäksi hukkasiilikkään takaruumiista puuttuu keltainen väri.
Naaraasta poiketen koiras on pohjaväriltään harmaa tai harmaanruskea. Naaraan tapaan harvojen mustien täplien muodostamalta kuvioinniltaan se muistuttaa naarasta, mutta harmaa pohjaväri riittää erottamaan hukkasiilikäskoiraat paitsi oman lajinsa naaraista, myös muista siilikäslajeista. Takasiivet ovat mustanharmaat. Koirasperhosen ruumis on tasaisen harmaanruskea.
Aikuisen perhosen siipiväli on 28–38 mm. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.[2][3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa lajia esiintyy maan etelä- ja keskiosissa. Se on melko yleinen.[4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hukkasiilikäs on tyypillisesti kulttuuriympäristöjen laji. Se viihtyy sekä metsiköissä että niityillä, mutta myös metsien aukkopaikoilla kuten voimalinjojen alustoilla sekä puutarhoissa. Laji on esiintymiseltään hieman paikoittainen, mutta esiintyessään yleensä runsas.[5] Erikoisena piirteenä naaraita näyttää olevan selvästi koiraita vähemmän[6].
Ulkonäön lisäksi myös sukupuolten elintavat eroavat, sillä koiras on yöaktiivinen ja lentää valolle. Päivisin ne lepäävät lehtien alapinnoilla. Naaraat puolestaan liikkuvat vain päivällä. Ne tulevat valolle hyvin harvoin ja silloinkin varhain alkuillasta. Hukkasiilikäs lentää yleensä jonkin verran kasvillisuuden yläpuolella ja tekee ajoittain nopeita pudottautumisia kasvillisuuden joukkoon.[5]
Naaras munii noin 250 munaa, 10–100 munaa kerrallaan ja kuolee heti saatuaan viimeiset munat munittua. Toukat elävät ryhminä piilotellen lehtien alapinnoilla tai käärittyjen lehtien sisällä. Toukat ovat täysikasvuisia elokuussa ja koteloituvat karikkeen joukkoon tai heinämättäisiin.[5]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukat elävät monilla kasveilla, esimerkiksi nokkosella (Urtica dioica).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Hukkasiilikäs – Diaphora mendica Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www.nhm.uio.no/fagene/zoologi/insekter/norlep/arctiidae/mendica.html
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2063
- ↑ http://wibe.ath.cx/hyonteiset/index.php?option=com_content&view=article&id=16084[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 396–398
- ↑ http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/yoperhoset/hukkasiilik%C3%A4s/25601 (Arkistoitu – Internet Archive)