Huittisten varavankila
Huittisten varavankila oli vuosina 1935–1998 Huittisissa toiminut vankila. Sen itsenäinen toiminta päättyi 20.3.1998 [1], kun se yhdessä Köyliön varavankilan kanssa liitettiin Satakunnan vankilan alaisuuteen. Nykyään se tunnetaan nimellä Satakunnan vankilan Huittisten osasto. Vankila sijaitsee Lauhansuolla noin viisi kilometriä kaupungin keskustaajamasta Lauttakylästä länteen.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kriminaalihuoltolaitoksen suuntaviivoja uudistettiin itsenäisyyden alkuaikoina ja virisi idea perustaa maaseutuvankiloita purkamaan täpötäysiä kaupunkivankiloita. Suovankilaksi alettiin kutsua sellaisia vankiloita, jonka toiminta perustui suon raivaamiseen peltomaaksi, sen viljelyyn ja myöhäisempi lohkominen asutustoimintaan. Köyliön varavankila perustettiin 3.5.1935 julkaistulla asetuksella (asetuskokoelma 178/1935) ja 16.7.1935 julkaistulla asetuksella Huittisten varavankila.[3]
Vuonna 1935 perustetun Huittisten varavankilan piti alun perin olla vain väliaikainen laitos. Tarkoituksena oli vankityövoimalla kuivattaa ja raivata läheistä Lauhansuota viljelyskäyttöön. Turpeennostoa varten alueelle rakennettiin muun muassa kapearaiteinen rautatie. Vankeja käytettiin myös vuonna 1938 alkaneeseen Raijalanjärven kuivattamiseen. Raivattua suota on nykyään vankilan omassa viljelyskäytössä noin 215 hehtaaria.
Jatkosodan aikana Huittisten varavankilassa toimi parin kuukauden ajan Sotavankileiri 3, jossa säilytettiin poliittisia sotavankeja.[4] Vuonna 1960 lakkautetun Karvian varavankilan vangit siirrettiin kokonaisuudessaan Huittisten varavankilaan.
Kuuluisin Huittisten varavankilan vangeista lienee ollut Toivo Koljonen, jota on kutsuttu myös "Kirves-Koljoseksi". Useista varkauksista tuomittu Koljonen pakeni vankilasta keväällä 1943 ja tappoi pakomatkansa aikana kuusihenkisen perheen eräällä lähistöllä sijainneella maatilalla, mistä hänet tuomittiin kuolemaan viimeisenä siviilihenkilönä Suomessa. Kuolemantuomio oli mahdollinen tuolloin voimassa olleen sotatilan vuoksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Halme, Minna: Vankien ajatuksia vankilan työtoimminan vaikutuksista heidän kuntoutumisprosessissaan (PDF) (opinnäytetyö, s. 18) 2010. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Viitattu 26.9.2022.
- ↑ Edilex.fi
- ↑ Junkkari, Tuomo & Kujansuu, Juha: Köyliön varavankila – suovankilasta ja sotavankileiristä teollistuneeksi avovankilaksi, s. 9–22. Yttilä, Köyliö: Köyliön varavankila, 1979. ISBN 951-53-1180-2.
- ↑ Vankileirien käsikirja, s.58 (PDF) Sotavankileirien käsikirja. Arkistoitu 28.3.2017. Viitattu 17.6.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]