Hugo Chávez

Wikipedia
Ohjattu sivulta Hugo Chávez Frías
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hugo Chávez
Chavez141610-2.jpg
Venezuelan presidentti
2. helmikuuta 1999 – 5. maaliskuuta 2013
Varapresidentti Julián Isaías Rodríguez Diaz
Adina Bastidas
Diosdado Cabello
José Vicente Rangel
Jorge Rodríguez
Ramón Carrizales
Elías Jaua
Nicolás Maduro
Edeltäjä Rafael Caldera
Seuraaja Nicolás Maduro
Tiedot
Syntynyt 28. heinäkuuta 1954[1]
Sabaneta
Kuollut 5. maaliskuuta 2013 (58 vuotta)
Caracas
Puolue Viidennen tasavallan liike (1997–2008)
Venezuelan yhdistynyt sosialistinen puolue (2008–2013)
Puoliso Marisabel Rodríguez
Allekirjoitus Hugo Chavez Signature.svg

Hugo Rafael Chávez Frías (28. heinäkuuta 1954 Sabaneta – 5. maaliskuuta 2013[2] Caracas) oli Venezuelan presidentti vuodesta 1999 vuoteen 2013. Chávez valittiin viimeisimmälle valtakaudelleen vuoden 2012 lokakuussa. Kaksi kuukautta myöhemmin hän ilmoitti julkisuudessa lantionseudun syöpänsä uusiutuneen. Hän kertoi syöpädiagnoosistaan ensimmäisen kerran kesällä 2011. Hänet leikattiin joulukuun 2012 alussa Havannassa, Kuubassa, minkä jälkeen häntä ei enää nähty julkisuudessa. Chávez kuoli 58-vuotiaana.[3]

Nousu valtaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chávez valmistui Venezuelan sotilasakatemiasta heinäkuussa 1975. Entinen armeijan laskuvarjojoukkojen everstiluutnantti Chávez tuli julkisuuteen johtamalla epäonnistunutta sotilasvallankaappausta 4. helmikuuta 1992. Kun hän oli viettänyt kaksi vuotta vankilassa presidentti Rafael Caldera armahti hänet. Tämän jälkeen Chávez ryhtyi poliitikoksi ja perusti uuden puolueen Viidennen tasavallan liikkeen.

Presidenttikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hugo Chávez pitämässä puhetta Porto Alegressa Brasiliassa 2003.

Chávez voitti 6. joulukuuta 1998 järjestetyt presidentinvaalit suurella äänten enemmistöllä (56,2 % annetuista äänistä), vaikka televisiokanavat ja tärkeimmät sanomalehdet kampanjoivat häntä vastaan. Hän astui presidentin virkaan helmikuussa 1999. Uudelleen hänet valittiin 30. heinäkuuta 2000 (55 % äänistä). Chávezia äänesti ennen kaikkea Venezuelan köyhä kansanosa. Hän lupasi vaalikampanjassaan poistaa maasta korruption ja tasata maan tuloeroja.

Chávez yritetään syöstä vallasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12. huhtikuuta 2002 Chávez syrjäytettiin lyhytaikaisesti liikemies Pedro Carmonan johtamassa vallankaappauksessa. Yhdysvallat, joka oli tunnustanut Chávezin hallinnon, ei tuominnut kaappausta ennen kuin Chávez palasi valtaan. On myös esitetty väitteitä, että Bushin hallinto oli sotkeutunut tiiviisti kaappauksen valmisteluun.[4] Journalisti John Pilgerin mukaan Venezuelan oppositio tapasi ennen kaappausta Yhdysvaltain edustajia Washingtonissa ja sai rahoitusta yhdysvaltalaiselta National Endowment for Democracylta (NED).[5] Pari päivää ennen kaappausta yksityinen televisiokanava RCTV yllytti kansaa yleislakkoon Chávezin suistamiseksi vallasta. Itse kaappaus alkoi mielenosoituksessa tapahtuneesta ammuskelusta, jonka yksityinen media esitti Chávezin kannattajien aloittamaksi.[6] Tosiasiassa tarkka-ampujat tulittivat Chávezin kannattajia ja nämä vastasivat tuleen.[7][8] Chávez pakotettiin luopumaan vallasta ja kaappaajat veivät hänet pois Caracasista. Seuravana päivänä Chávezin kannattajat marssivat kaduille vaatien presidentin palauttamista valtaan, mutta yksityinen media ei maininnut mitään Chávezin tukijoiden mielenosoituksista.[9] Kansan tukemana Chávezin joukot ottivat presidentinpalatsi Mirafloresin takaisin hallintaan ja Chávez palautettiin valtaan.[10]

Vallankaappausyrityksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2002 alkoi öljyntuottajien lakko, joka kesti kaksi kuukautta. Öljytuotanto on Venezuelalle merkittävä tulolähde, joka muodostaa noin 80 % maan vientituloista.[11]

Helmikuussa 2004 Haitin levottomuuksien yhteydessä Chávez haukkui Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia pendejoksi ("mulkku") ja uhkasi lopettaa öljynviennin Yhdysvaltoihin.

Vuosien 2003 ja 2004 aikana Venezuelan oppositio keräsi nimiä adressiin, koska maan perustuslain mukaan vähintään 20 % äänestäjistä voi vaatia uusia presidentinvaaleja. Nimiä vahvistettiin lopulta 2,4 miljoonaa ja elokuussa 2004 Chávez voitti kansanäänestyksen siitä, voiko hän jatkaa presidenttikautensa loppuun presidenttinä. Vaalien tarkkailijaryhmään kuului mm. entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter.

Chávez valittiin uudelle kaudelle 3. joulukuuta 2006 järjestetyssä presidentinvaalissa. Hänen vastaehdokkaanaan oli Manuel Rosales. Chávez sai yli 60 % äänistä. Hän on aiemmin ilmoittanut, että pyrkii muuttamaan perustuslakia siten että voi asettua ehdokkaaksi vielä toisenkin kautensa jälkeen.

Chávez sai 19. tammikuuta 2007 alustavasti parlamentin hyväksynnän säätää vapaasti lakeja 18 kuukauden ajan. Parlamentissa ei ole opposition edustajia, koska he boikotoivat vuoden 2005 parlamenttivaaleja.

Kiista Espanjan kuninkaan kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2007 iberoamerikkalaisten eli portugalin- ja espanjankielisten maiden kokouksessa Santiago de Chilessä Hugo Chávez alkoi haukkua Espanjan entistä konservatiivipääministeri José María Aznaria ja Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia huutaen: "Fasistit eivät ole inhimillisiä. Käärmeetkin ovat inhimillisempiä". Espanjan silloinen sosialistipääministeri José Luis Rodríguez Zapatero muistutti Chávezia, että tämä puhui demokraattisesti valitusta Espanjan kansan edustajasta. Lopulta Chávezin mikrofoni kytkettiin pois päältä, mutta Chávez jatkoi silti huuteluaan. Lopulta hermostunut Espanjan kuningas Juan Carlos kääntyi Chávezin puoleen ja sanoi tälle yleensä lapsille tarkoitetun ilmaisun "¿Por qué no te callas?" (suom. Miksi et vaikene?). Tämän jälkeen Juan Carlos poistui paikalta.

Kuningas Juan Carlosin kysymysilmaisu saavutti kansainvälisen huomion ja eräänlaisen kulttistatuksen: siitä tehtiin muun muassa kännykän soittoääniä, t-paitoja ja YouTube-videoita. Välikohtauksen jälkeen Chávez totesi kuninkaan menettäneen malttinsa ja joutuneen siten huonoon valoon. Lisäksi hän sanoi: "Totuuden sanominen ei ole loukkaavaa. Venezuelan hallitus varaa itselleen oikeuden vastata mihin tahansa hyökkäykseen ja tehdä se missä tahansa, milloin ja miten tahansa."

Äänestykset jatkokausista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. joulukuuta 2007 venezuelalaiset äänestivät kansanäänestyksessä ehdotuksesta, jonka mukaan presidentin valtakaudet eivät olisi enää rajattu kahteen. Myönteinen vaalitulos olisi merkinnyt sitä, että Hugo Chávezin olisi mahdollista jatkaa vallassa nykyisen kautensa jälkeenkin. Äänestyksessä 51 % kannatti valtakausien rajauksen säilyttämistä.[12]

15. helmikuuta 2009 järjestetyssä uudessa kansanäänestyksessä 54,4 prosenttia kannatti valtakausien määrän rajoittamisesta luopumista, mikä mahdollisti Chávezin asettumisen ehdolle vuoden 2012 vaaleissa.[13] Hän ilmoitti heinäkuussa 2011 pyrkivänsä jatkokaudelle.

Chávezin terveydentila ja syöpähoidot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2011 Chávez kävi jalkaleikkauksessa ja myöhemmin saman vuoden kesäkuussa hän joutui sairaalaan kovan lantiokivun takia vieraillessaan Kuubassa. Venezuelan hallituksen mukaan Chávezilta operoitiin Kuubassa paise lantiosta, mutta USA:n tiedustelupalvelu CIA uskoi Chávezin saaneen hoitoa eturauhassyöpään. Venezuelan hallitus vakuutti Chávezin palaavan Venezuelaan nopeasti. Oppositio syytti Chávezia laittomasta toiminnasta: sen mukaan hän johti maataan maan ulkopuolelta eikä kertonut terveydentilastaan tarpeeksi.[14] Samalla myös huhut Chávezin mahdollisesta seuraajasta kiihtyivät. Heinäkuussa Chávez vahvisti, että hänellä oli havaittu syöpäkasvain, joka oli poistettu Kuubassa.[15] 4. heinäkuuta Chávez palasi Venezuelaan.[16] Heinäkuun 16. päivän jälkeen hän palasi viikoksi Kuubaan saamaan hoitoa sairauteensa ja luovutti osan vallastaan varapresidentille ja valtionvarainministerille sairaslomansa ajaksi.[17][18] Paluunsa jälkeen hän ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2012 presidentinvaaleissa.[19] Lokakuun 2011 lopulla Chávez julisti olevansa täysin terve ja ettei tarkastuksissa löytynyt pahanlaatuisia soluja.[20] Vuoden 2012 helmikuussa Chávez kertoi joutuvansa uuteen leikkaukseen. Lääkärit olivat löytäneet vamman samalta alueelta, josta kasvain poistettiin. Chávez kiisti kyseessä olevan syövän uusiutuminen, mutta uutinen käynnisti jälleen huhut presidentin terveydentilasta.[21] Myöhemmin Chávezin myönnettiin olleen syöpäleikkauksessa, mikä nosti epäilyksiä tämän kyvystä osallistua vuoden lopulla pidettäviin presidentinvaaleihin.[22]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Chávez voitti vaalit, mutta ilmoitti joulukussa syövän uusiutuneen ja vaativan uuden leikkauksen. Samalla hän nimitti seuraajakseen varapresidentti Nicolas Maduron, mikäli hänen oma terveytensä heikkenisi.[23] Hugo Chávez kuoli 5. maaliskuuta 2013 pitkän sairauden uuvuttamana.

Chávezin politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen keskuspankin kuvernöörin José Guerran mukaan hänen hallituksensa on ollut talouden suhteen erittäin pragmaattinen. Vuonna 2005 öljynhinnan tuoma kasvubuumi oli 9,4 % ja osakekurssit ja elintaso, kuten autojen myyntimäärät nousivat uusiin ennätyksiin.[24][25] Autojen myyntimääriä selittää myös Chávezin 80-luvulla kiinnittämä alle 2 eurosentin bensiinin litrahinta, jolloin auton kulutuksella ei ole niinkään väliä ja voidaan hankkia edullinen suurikulutuksinen auto. Viimeksi bensiinin hintaa yritettiin nostaa 1989, josta syntyi väkivaltainen mellakka.[26].

Öljyn hinnanlasku 2008-9 jähmetti maan talouden, vaikka hinta on paljon korkeammalla kuin ennen Chávezin kautta ja muu maanosa pärjäsi paremmin.[27]selvennä

Vuoden 2010 alussa julkaistiin uutinen Venezuelan öljylähteiden kehittämisestä. Valtiollisen PDVSA:n lisäksi osuuksiin öljyvarojen etsmisestä ja käyttämisestä investoivat espanjalainen Repsol, yhdysvaltalainen Chevron, japanilaiset Mitsubishi ja Impex sekä malesialainen Petronas. Chávezin mukaan kaupat osoittivat että Venezuelaan luotetaan sijoituskohteena ja toivoi samalla uutta alkua maan USA:n suhteille. Lisäksi Chávez totesi yhteistyön takana olevan nyt yhteiset intressit kahden tasavertaisen tahon kanssa, viitaten kansainvälisiin yhtiöihin ja Venezuelaan.[28]

Hintakatot ja ruokapula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BBC:n mukaan vuodesta 2003 Chávez on asettanut ruoalle hintakatot, jotka ovat aiheuttaneet pulaa ja hamstrausta[29]. Uutistoimisto AP:n mukaan Venezuelan joukot pyrkivät estämään mittavaa ruoan salakuljetusta, "niukkojen hyödykkeiden kuten maidon".{{selvennä|Viedäänkö tavaraa pois maasta vai tuodaanko sisään?} Chávez myös uhkasi pidättää farmeja ja meijereitä.[30] 28.2.2009 Chávez määräsi sotavoimat ottamaan haltuun kaikki riisinjalostustehtaat ja pakottaa ne tuottamaan täydellä kapasiteetilla, mitä he hänen mukaansa eivät hintakaton vuoksi tehneet.[31]

Vuoteen 2010 mennessä tähän öljyrikkaaseen vesiputousmaahan oli kehittynyt historian pahin energiapula, sähkökatkoja tuli pitkin päivää, jopa kahdeksan tunnin mittaisia. Lihaa alettiin jälleen suolata vanhan ajan malliin, koska sähköllinen aika ei riittänyt pitämään jääkaappeja kylminä. Arvostelijoiden mukaan hallitus ei ole tehnyt energiainvestointeja ajallaan. Chávez on sosialisoinut useita Caracasin keskustarakennuksia ja määrännyt suuryritykset ja laitokset vähentämään 20 prosenttia energiankulutuksestaan kahden päivän sähkökatkorangaistuksen uhalla. [32]

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chávezin ulkopolitiikan kulmakiviä on vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan ja hän pyrkii hyödyntämään varsinkin vasemmistolaisten latinalaisamerikkalaisten amerikkalaisvastaisuutta.[33][34]

Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad kutsui Chávezia "gladiaattoriksi taistelussa imperialismia vastaan", kun presidentit ylistivät ystävyyttään tapaamisessaan vuonna 2009. [35]

Venezuela, Bolivia, Kuuba, Ecuador, Nicaragua ja Honduras ovat solmineet geopoliittisen yhteistyösopimuksen ALBA:n, bolivaarisen vaihtoehdon Amerikoille.[36]

Venezuelan ulkopolitiikka on Chávezin kaudella suuntautunut öljyntuottajamaiden yhteisön OPECin ja ylipäänsä latinalaisamerikkalaisen yhteistyön edistämiseen. Puhuessaan Etelä Amerikan ja arabimaiden tapaamisessa Qatarissa vuonna 2009 Chávez sanoi tapaamisen edustavan kahden vuosisatoja kolonialismia vastaan taistelleen alueen kohtaamista. Samassa tilaisuudessa Chávez myös katsoi talouskriisin heikentäneen Yhdysvaltoja ja johtavan moninapaisen maailman syntymiseen.[37]

Chávez on myös ollut lähentämässä Venezuelaa Kuubaan ja ilmaissut useaan otteeseen tukensa Fidel Castrolle. Maiden välillä on myös tehty lukuisia kauppasopimuksia.

Heinäkuussa 2005 Chávezin aloitteesta neljän latinalaisen Amerikan valtion hallitukset perustivat Telesur-televisiokanavan vastavoimaksi Yhdysvaltain CNN:lle.[38]

Huhtikuussa 2009 Chávez ilmoitti Tokion vierailunsa aikana tukevansa Barack Obaman ajatusta ydinaseettomasta maailmasta. Chávez katsoi tilanteen mahdollistavan Yhdysvaltain ja Venezuelan suhteiden nollaamisen. Chávez myös kertoi olevansa valmis yhteistyöhön Obaman kanssa mm. terrorismia, nälkää ja sotia vastaan.[39]

Chávez on solminut poliittisia ja taloudellisia suhteita Kiinan kanssa. Maat ovat hakeneet poliittista ja taloudellista liittoa energian ja maatalouden yhteistyön saralla. Vuonna 2009 Venezuela toimitti 380 000 barrelia öljyä päivässä Kiinaan ja määrän arvellaan nousevan miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2013. Myös muu kauppa Venezuelan ja Kiinan välillä on kasvanut ja kaupan arvo kasvoi 9,7 miljardiin vuonna 2008.[40]

Vuonna 2009 Hugo Chávez ilmoitti Amerikan maiden järjestön OAS:n huippukokouksessa Trinidad ja Tobagossa lämmittävänsä suhteita uudestaan Yhdysvaltoihin. Chávez kertoi lähettävänsä suurlähettilään takaisin Yhdysvaltoihin, josta lähettiläs vedettiin pois vuonna 2008 solidaarisuuden osoituksena Bolivialle. Bolivia karkotti tuolloin Yhdysvaltain suurlähettilään syytettynä demokratian vastaisesta ja Bolivian valtion hajottamiseen tähtäävästä juonittelusta.[41] Chávez tapasi huippukokouksessa myös Obaman ja kehui tätä viisaaksi mieheksi ja totesi tämän näin eroavan edeltäjästään. Chávez keskusteli myös Hillary Clintonin kanssa Yhdysvaltain lähettilään paluusta Venezuelaan, josta Yhdysvallat vastavetona kutsui oman lähettiläänsä pois.[42] Kesäkuussa suhteet parantuivat virallisella tasolla, kun maat ilmoittivat palauttavansa suurlähettiläänsä.[43]

Heinäkuussa 2009 Venezuela ja Espanja aloittivat yhteistyön energia-alalla, muodostaen "energia-allianssin". Tavatessaan Espanjan ulkoministeri Angel Moratinosin Chávez tuomitsi espanjalaisia poliiseja vastaan tehdyn autopommi-iskun ja liennytti näin Espanjan ja Venezuelan suhteita. Moratinos piti tapaamista erittäin hedelmällisenä ja katsoi sen syventäneen maiden kahdenvälisiä suhteita.[44]

Chávezin hallinnon ja rajanaapuri Kolumbian välit ovat olleet kireät pitkään. Kolumbia on syyttänyt Venezuelaa FARC-sissiryhmän tukemisesta ja Venezuela puolestaan on ärsyyntynyt Kolumbian alueella olevasta Yhdysvaltain sotilastukikohdasta, jonka se kokee turvallisuusuhaksi. Elokuussa 2009 Chávez varoitti, että Yhdysvaltain ja Kolumbian päätös laajentaa sotilastukikohtaa ja operaatioita vaarantaa koko alueen vakauden ja vie mantereen askeleen lähemmäksi sotaa.[45] Myöhemmin elokuussa 2009 Chávez normalisoi suhteet lähettämällä suurlähettilään takaisin Kolumbiaan, jonka Venezuela veti pois Kolumbian syytettyä Chávezia FARC-sissijärjestön tukemisesta.[46] Venezuela kutenkin katkaisi dipolomaattisuhteet samasta syystä vuonna 2010, kun Kolumbia toisti syytteensä FARC-sissien suojelemisesta. Juan Manuel Santosin noustua maan presidentiksi maiden välejä lämmitettiin ja diplomaattisuhteet palautettiin. Presidenttien tapaamisessa Chávez painotti ettei Venezuelan alueella ole terroristeja eikä maa hyväksy terrorismia tai huumekauppaa. [47]

Sosialistinen ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chávezilla on omintakeinen sosialistinen ohjelma, jossa pienyritykset ovat yksityisessä omistuksessa, suuret öljy-yhtiöt kansallistettuja ja keskisuuret osuuskuntien hallussa. Chávezin hallitus on tiukentanut elintarvikeyhtiöiden valvontaa, jonka avulla se kertoo takaavansa ruoan saatavuuden ja estävänsä hintakeinottelun. Vuonna 2010 Chávez linjasi, että yksityisomistus on "tervetullutta 21. vuosisadan sosialismissa", kunhan sillä on sosiaalinen tarkoitus eikä toimi monopolina tai hyväksikäytä kuluttajia tai työntekijöitä. Samalla Chávez myös lupasi matalakorkoisia lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille.[48]

Sosiaaliset ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chávez on aloittanut lukuisia sosiaalisia ohjelmia, kuten maksuttoman terveydenhuollon levittämisen köyhille seuduille sekä peruskoulutus- ja lukutaitokampanjan, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisille lukutaidon ohella heidän perustuslaillisena oikeutensa maan kansalaisina. Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO on kiittänyt tätä toimintaa. Ulkomaiset tahot ovat olleet mukana projekteissa. Venezuela on esimerkiksi myynyt Kuuballe halpaa öljyä vastineeksi asiantuntija-avusta. Suurin osa sosiaalisista uudistuksista rahoitetaan öljytuloilla valtiollisen öljy-yhtiön PDVSA:n kautta.[49][50] Kesällä 2009 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan viimeisen 10 vuoden ajan, jotka Chávez oli vallassa, köyhyydessä elävien määrä väheni Venezuelassa 49 prosentista 26,4 prosenttiin. Lisäksi kymmenen vuoden aikana työttömyys putosi 15 prosentista 7,5 prosenttiin.[51]

Vuonna 2009 julkaistussa YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä (engl. HDI) Venezuela nousi sijalle 58., nousten aiemmalta 62. sijalta 186 maan taulukossa. Venezuelan HDI on kasvanut tasaisesti, vuonna 1980 se oli .765 ja vuonna 2007 se oli noussut .844:ään. YK:n Raportin mukaan nousua selittävät lapsikuolleisuuden väheneminen, lukutaidon pareminen ja koulutukseen pääsyn helpottuminen. Chávezin valtaannousun vuodesta 1999 vuoteen 2007 julkisen terveydenhuollon tarjonta lisääntyi räjähdysmäisesti, lapsikuolleisuus puolittui ja lukutaidottomuus katosi lähes kokonaan. Raportissa huomautettiin, että luvut ovat vuodelta 2007, siis ennen maailmanlaajusta talouskriisiä.[52]

Vuoden 2010 tammikuussa UNESCO julkaisi tutkimuksen jonka mukaan Venezuelassa koulua käyvien lasten määrä on kasvanut huomattavasti Chávezin valtakaudella. Samoin myös maan Education for all Development Index (EDI) nousi 5,1 % vuosien 1999 ja 2007, sekä 2,4 % vuosien 2006 ja 2007 välillä. EDI indeksi määrittelee kehitystä kouluun pääsemisen mahdollisuuksien, tasa-arvon ja laadun pohjalta, jotka pohjaavat yleismaailmalliseen peruskoulutukseen, aikuisten lukutaitoon sekä oppilaiden menestykseen kahdeksanteen luokkaan asti. Venezuela sijoittui EDI listalla sijalle 59. 128 maan joukossa. Kolme vuotta aiemmin maan sijoitus oli 64. Listan ykkönen oli Norja ennen Japania.[53]

Kesäkuussa 2010 YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Ali Abdessalam Treki kiitti Venezuelan ponnisteluja Millennium-julistuksen tavoitteiden täyttämiseksi. Trekin mukaan Venezuelan saavutusten tulisi olla mallina muille maille. Chávez käynnisti vuonna 2003 "missiona" tunnetun sosiaali-ohjelman, jonka myötä lukutaidottomuus on lähestulkoon hävinnyt ja terveydenhuolto parantunut. Vuonna 2010 peräti 46% hallituksen budjetista oli suunnattu sosiaali-palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen. Millennium-julistuksen tavoitteina on mm. nälänhädän ja köyhyyden vähentäminen, naisten tasa-arvon lisääminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, tautien ehkäiseminen sekä pitkäjänteinen ympäristökehitys.[54]

Maareformi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chávezin kaudella Venezuelassa käynnistettiin myös maareformi, jonka tarkoituksena on ruokaturvallisuuden parantaminen ja maaseudun uudelleenkansoitus ruoan tuontitarpeen vähentyessä. Tarkoitus on jakaa pientilallisille ja pienille osuuskunnille perinnöllisiä, ei-myytäviä oikeuksia maahan. Maareformi kohdistuu pääasiassa valtion omistamiin käyttämättömiin maihin. Reformin sanamuoto mahdollistaa myös käyttämättömän yksityisen maan jakamisen korvausta vastaan, mutta toistaiseksi näin on tehty vain tapauksissa, joissa valtio on jo ennalta kiistänyt yksityisen omistusoikeuden.

12. lokakuuta 2009 Chávezin hallitus ilmoitti luovuttavansa yli 40 000 hehtaaria maata Venezuelan alkuperäiskansojen käyttöön Sierra de Perijan kansallispuistossa. Päivämäärä, jolloin luovutus tehtiin oli merkittävä, koska 12. lokakuuta 1492 Kolumbuksen katsotaan löytäneen Amerikan ja kolonialismin alkaneen. Venezuelassa 12. lokakuuta tunnetaankin nykyään "vastarinnan päivänä".[55]

Chávezin kotimainen suosio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 lopulla julkaistiin 2011 Latinobarometro report, jossa tiedusteltiin kansalaisten mielipiteitä 18 Latinalaisen Amerikan maassa. Kyselyn mukaan demokratian kannatus venezuelalaisten keskuudessa oli noussut Chávezin aikana ja se oli 84% (2009 sekä 2010), kun se aiemmin oli 62% (1996) ja 64%(1997). Venezuelalaiset arvioivat myös hallintonsa demokraattisuuden, antaen Chávezin hallinnolle arvosanaksi 7,4 (10 demokraattisin, 1 epädemokraattisin). Chávezin hallituksen hyväksyi vuosina 2002-2010 53% venezuelalaisista, korkeamman hyväksynnän saivat vain Argentiinan, Kolumbian ja Chilen hallitukset. Chávezin virkakauden toimet hyväksyi 55% venezuelalaisista.[56]

Vuonna 2012 International Consulting Servicesin (ICS) toimeenpaneema kysely osoitti, että 53% vastanneista katsoi Chevezin harjoittaman sosialismin takaavan maan kehittymisen. Sosiaalisia ohjelmia taas tuki 80% vastanneista. Kyselyssä mitattiin myös Chávezin suosio tulevissa vaaleissa, kyselyn mukaan Chávez saisi 58,2% äänistä.[57]

Chávez voitti vuoden 2012 presidentinvaalit, saaden 54,5% äänistä, opposition ehdokkaan Henrique Caprilesin jäätyä 44,9 prosenttiin.[58]

Autoritaarinen demokratia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Economistin mukaan Chávezin Venezuela noudattaa Sudanin, Zimbabwen ja muiden tavoin autoritaarisen demokratian mallia, joka yhdistää muodollisen demokraattiseen mandaattiin populistisen sosialismin ja USA-vastaisuuden. Chávez myös pitää Castroja vallassa öljyrahoilla. [27]

Chávez on "alistanut oikeuslaitoksen, tyrannisoinut tiedotusvälineitä ja ahdistellut oppositiota" muttei silti ole saanut oppositiota yhtä nujerretuksi kuin Iran, Venäjä tai Kuuba. [27]

Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. toukokuuta 2007 Chávez ilmoitti Venezuelan eronneen muodollisesti Maailmanpankista ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta - joita hänen mukaansa dominoi Yhdysvaltojen imperialismi - sekä maan maksaneen kaikki velkansa viisi vuotta etuajassa.[59][60] Etelä-Amerikassa on perustettu Chávezin ajatuksesta "Etelän Pankki" (Banco del Sur), joka tarkoituksena on vähentää Maailmanpankin ja IMF:n vaikutusta alueella.[61]

Esikuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hugo Chávez piti esikuvanaan ennen kaikkea Etelä-Amerikan liittovaltiota ajanutta vapaussankaria Simón Bolívaria, jonka mukaan hän on nimennyt politiikkansa "bolivarianismiksi". Toinen tärkeä vaikuttaja on ollut Kuuban pitkäaikainen johtaja Fidel Castro. Samaten hän on ilmaissut ihailunsa myös niin Karl Marxin, Vladimir Leninin kuin Lev Trotskinkin ajatuksia kohtaan.

Vuonna 2010 Chávez kaivautti Bolívarin haudastaan ja rakennutti sitten tälle marmorimausoleumin.[62]

Kritiikkiä Chávezia kohtaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sensuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chávezin aikana maan hallinto on rajoittanut ilmaisuvapautta puuttumalla tiedotusvälineiden omistukseen ja ohjelmien sisältöön. Chávez liittolaisineen on säätänyt tiedonvälityslain, jonka nojalla tiedotusvälineitä voidaan summittaisesti sulkea epämääräisten "kiihotus"-syytösten perusteella.[63]

Toukokuussa 2007 hän jätti uusimatta maan vanhimman ja katsotuimman yksityisen TV-kanavan RCTV:n lisenssin käyttää valtakunnanverkkoa. Kanava oli tukenut aktiivisesti Chávezia vastaan suunnattua kaappausyritystä vuonna 2002 ja oli sen jälkeenkin hänen hallintonsa äänekkäimpiä kriitikoita. Suositun RCTV:n sulkeminen aiheutti laajoja protesteja niin Venezuelassa kuin ulkomaillakin kyselyjen mukaan jopa yli 75 prosentin venezuelalaisista vastustaessa kanavan poisjäämistä. RCTV palasi ruutuihin maksullisena satelliitti- ja kaapelikanavana heinäkuussa 2007.[64]

Elokuun alussa 2009 Chávezin hallinto sulki 13 yksityistä radioasemaa ja 23 muuta asemaa suljetaan pian. Yhteensä 240:ä asemaa uhkaa sulkeminen. Chávez aikoo siirtää toimiluvat tukijoilleen. Hän myös uhkasi sulkea Globovisionin, joka on ainoa jäljellä oleva TV-asema, joka ei ole Chávezin tukijoiden hallinnassa. Human Rights Watch:n Jose Miguel Vivanco kuvasi toimintaa kattavimmaksi hyökkäykseksi sananvapautta vastaan Chávezin valtaannousun jälkeen ja sanoi Venezuelan olevan Kuuban ohella ainoa alueen maista, joka osoittaa niin räikeää piittaamattomuutta ilmaisuvapauden yleismaailmallisia periaatteita kohtaan.[65]

Tammikuussa 2010 Chávezin hallitus sulki kuusi kaapeli-tv-kanavaa, koska nämä eivät hallituksen mukaan noudattaneet lakia, jonka mukaan kaikkien tv-kanavien tulee näyttää myös presidentin puheita ja hallituksen vaalimainoksia. Kanavat kieltäyvyivät tästä ja niiden lähetykset loppuivat. BBC:n toimittaja kuvaili kanavien sulkemista todennäköisesti väliaikaiseksi, mutta totesi käynnissä oleven "tahtojen taistelun, jossa on lopulta vain yksi voittaja". Oppositio syytti Chávezia pyrkimisestä mediakontrolliin ja Chávez puolestaan on syyttänyt kaupallista mediaa vuoden 2002 vallankaappausyrityksen tukemisesta ja yllytyksestä presidentin murhaamiseen.[66][67] Helmikuussa RCTV ilmoitti suostuvansa "vastalauseen kera" noudattamaan uutta lakia ja ilmoitti samalla aloittavansa uuden kansainvälisen RCTV World -kanavan lähetykset. Kansainvälisen kanavan sisällöstä 71% ilmoitettiin tulevan ulkomailta, joten tätä kanavaa ei Venezuelan medialaki koske.[68]

Joulukuussa 2010 Chávezin tukijoiden hallussa ollut parlamentti sääti lain, joka kielsi ensimmäistä kertaa internetissä "sosiaalisen levottomuuden, auktoriteettien haastamisen ja rikollisuuden hyväksymisen". Verkkoliikenteen pitää nyt kulkea hallituksen seulan läpi. Lain rikkomisesta seuraa sakko, joka on 10% edellisen vuoden tuloista. Lain säätäjien mukaan tarkoituksena on "vakiinnuttaa sosiaalinen vastuu viestien levittämisessä ja vastaanottamisessa, vahvistaa demokraattista tasapainoa velvollisuuksien, oikeuksien ja intressien väilillä". Oppositio piti uuden lain säätämistä perustuslain vastaisena ja hyökkäyksenä sananvapautta ja tiedonlevitystä vastaan. Lain vastustajien mukaan laki edistää itsesensuuria, eikä paranna sivistysprosessia, mikä on hyvän kommunikoinnin tulos. Sananvapausaktivistit ovat verranneet Venezuelan säädösiä Kiinan ja Kuuban vastaaviin säädöksiin.[69][70]

Nepotismi ja vallan keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hugo Chávezia on syytetty nepotismista nimittäessään ihmisiä poliittisiin virkoihin. Hänen isänsä Hugo de los Reyes Chávez on Barinasin osavaltion vaaleilla valittu kuvernööri.

Hänen isoveljensä Adán Chávez on Venezuelan opetusministeri. Nuorempi veli Argenis Chávez on Barinasin osavaltion pääsihteeri. Toinen nuorempi veli Adelis Chávez on johtajana Sofitasa-pankissa, joka on puolivaltiollinen. Kolmas nuorempi veli Narciso Chávez vastaa yhteistyöstä Kuuban kanssa.

Chávezia on kritisoitu myös pyrkimisestä yksipuoluejärjestelmään. Hän on ilmoittanut, että haluaa hajanaisten tukijoidensa sulautuvan yhdeksi puolueeksi. Kolme suurinta Chávezin liittolaispuoluetta on kuitenkin kieltäytynyt hajottamasta itseään liittyäkseen uuteen Venezuelan yhdistyneeseen sosialistipuolueeseen. Perusteluina kieltäytymisille on esitetty mm. se, että uuden puolueen rakenne tulisi olemaan epädemokraattinen eikä antaisi puolueiden eri näkemyksille tilaa. Toisaalta tammikuussa 2007 myönnetyt valtuudet hallita asetuksin ovat tehneet puolueista jo käytännössä toimintakyvyttömiä ainakin seuraavan 18 kuukauden ajaksi.

Vastausta esitettyyn kritiikkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sensuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2007 RCTV kanavan luvan uusimisesta aiheutunut kohu aiheutti kritiikkiä Chávezin harjoittamasta sensuurista, mutta myös toisenlaisia puheenvuoroja kuultiin. Median riippumattomuutta ja reiluutta tarkkaileva vasemmistolainen järjestö FAIR huomautti, että RCTV tuki avoimesti Chávezin vastaista vallankaappausta vuonna 2002. FAIR:in mukaan kaappauksen tukijat esitettiinkin nyt "sananvapauden marttyyreina".[71] Myös mm. journalisti John Pilger ja entinen työväenpuolueen brittiparlamentaarikko Tony Benn osallistuivat The Guardianissa julkaistuun kirjeeseen missä todettin, että jos BBC tai ITV toimisi Englannissa samalla tavalla hallitusta vastaan kuin RCTV Venezuelassa, sillä olisi vastaavia seurauksia.[72] Elokuussa 2009 Chávezin hallitus kiisti syytökset sananvapauden rajoittamisesta ja huomautti että radiokanavat voivat jatkaa toimintaansa esimerkiksi lähettämällä lähetyksiään internetissä. Chávez on ollut törmäyslinjalla yksityisen median kanssa vuodesta 2002, jolloin yksityinen media tuki Chávezin vallastasyöksemisyritystä. Chávezin omasta mielestä asemien siirto kansalaisten haltuun on yksi askel bolivaarisen yhteiskunnan muodostamisessa.[73] Elokuun alussa pieni ryhmä Chávezia kannattavan United for Venezuela Party:n (UPV) jäseniä hyökkäisi hallitusta kritisoivan Globovisionin asemalle. Chávez tuomitsi iskun ja ilmoitti epäiltyjen pidätyksestä seuraavana päivänä.[74]

The Guardianiin kirjoittamassaan kolumnissa Latinalaisen Amerikan tutkija Francisco Dominguez huomautti, että Venezuelan median hallitsevana voimana ovat edelleen Chávezille kriittiset kanavat. Dominiguezin mukaan yli 200 oppositiota tukevaa epäsäännöllisesti operoivaa radiokanavaa jatkoi toimintaansa, vaikka ne eivät uusineet toimilupaansa.[75]

BBC Mundo julkaisi vuonna 2011 OpenNetin tekmän tutkimuksen, jonka mukaan Venezuelasta ei löytynyt mitään todisteita internetin sensuroinnista.[76][77]

South of the Border[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Oliver Stone teki vuonna 2009 dokumenttielokuvan South of the Border, jossa hän kiersi haastattelemassa Etelä-Amerikan eri johtajia, jotka ajavat yhteiskunnallista muutosta ja pyrkivät irroittamaan maitaan USA:n vaikutusvallasta. Yksi Stonen haastattelemista presidenteistä oli Hugo Chávez. Stonen mukaan hänen elokuvansa tarkoitus on heijastella Etelä-Amerikassa tapahtuvia yhteiskunnallisia muutoksia ja toimia samalla vastapainona USA:n ja Euroopan medioille, jotka esittävät Chávezin diktaattorina.[78] Hollywoodin tähdistä myös Sean Penn on ilmaissut tukensa Chávezille.[79]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Töyrylä, Katriina: Hugo Chàvez 1954 - 2013 5.3.2013. Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2013.
  2. Venezuela's Hugo Chavez dies aged 58 6.3.2013. BBC. Viitattu 6.3.2013.
  3. Venezuelan presidentti Chávez on kuollut 5.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.3.2013.
  4. guardian.co.uk - Venezuela coup linked to Bush team Viitattu 15.3.2009
  5. Dokumenttielokuva The War on Democracy Viitattu 6.8.2009
  6. Los Angeles Times - Chavez didn't start this media war Viitattu 6.8.2009
  7. Dokumenttielokuva The War on DemocracyViitattu 6.8.2009
  8. Los Angeles Times - Chavez didn't start this media war"When the march ended in violence, RCTV and Globovision ran manipulated video blaming Chavez supporters for scores of deaths and injuries." Viitattu 6.8.2009
  9. Los Angeles Times - Chavez didn't start this media war"Thousands of Chavez supporters took to the streets to demand his return, but none of that appeared on RCTV or other television stations." Viitattu 6.8.2009
  10. Dokumenttielokuva The Revolution Will Not Be TelevisedViitattu 6.8.2009
  11. CIA World Factbook
  12. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Venezuelan+Chavez+h%C3%A4visi+kansan%C3%A4%C3%A4nestyksen/1135232282904
  13. Kelemen, Jasmina: Chavez easily wins vote to abolish term limits MarketWatch. 15.2.2009. Viitattu 16.2.2009. (englanniksi)
  14. YLE.fi - Chavezin terveydentilasta ristiriitaista tietoa Viitattu 28.6.2011
  15. YLE.fi - Chavez myönsi olleensa syöpähoidossa Viitattu 1.7.2011
  16. BBC NEWS - Hugo Chavez returns to Venezuela from Cuba Viitattu 4.7.2011
  17. YLE.fi - Chávez siirtää osan vallastaan sairasloman ajaksi Viitattu 16.7.2011
  18. BBC NEWS - Venezuela's Chavez home after chemotherapy in Cuba Viitattu 25.7.2011
  19. YLE.fi - Venezuelan presidentti Chavez haluaa jatkokaudelle Viitattu 25.7.2011
  20. YLE.fi - Chavez julisti itsensä terveeksi Viitattu 21.2011
  21. YLE.fi - Venezuelan Chavez taas leikkaukseen Viitattu 21.2.2012
  22. YLE.fi - Chavez syöpäleikkauksessa Viitattu 28.2.2012
  23. YLE.fi - Venezuelan Chavezin syöpä uusiutui Viitattu 9.12.2012
  24. Chávez rides wave of Venezuela's economic growth International Herald Tribune. Viitattu 15.08.2007.
  25. Welcome to the Chávez revolution - where the rich keep getting richer Guardian. Viitattu 15.08.2007.
  26. Taloussanomat–Bloomberg: Mikä kipuraja? Bensahan on Suomessa halpaa Taloussanomat. 14.5.2012. Viitattu 4.2.2013.
  27. a b c Hugo Chávez's government - The wrecking of Venezuela: Venezuelans are starting to fall out of love with their president. Will they be allowed to vote him out of power?, The Economist, May 13th 2010
  28. Venezuelanalysis.com - Mitsubishi and Chevron Win Bid to Develop Venezuela’s Oil Belt Viitattu 13.2.2010
  29. Venezuelan shoppers face food shortages, BBC, January 10, 2006
  30. Venezuelan troops crack down on border smuggling, Associated Press, January 22, 2008
  31. Chavez Seizes Venezuelan Rice Plants, Associated Press, February 28, 2009
  32. "Venezuelalaiset etsivät kynttilöitä", HS 21.2.2010
  33. Ibsen Martínez: Hugo Chavez: the Next Castro? Washington Post. 6.8.2006. Viitattu 4.8.2009.
  34. Anti-Americanism in Venezuela BBC. 20.4.2007. Viitattu 4.8.2009.
  35. Chavez ja Ahmadinejad ylistivät toisiaan, Iltasanomat 26.11.2009.
  36. Monde Diplomatique Maailmanpolitiikan Atlas 2009 s.52
  37. Green Left - Venezuela promotes Arab-Latin American unity Viitattu 14.4.2009
  38. BBC NEWS - Venezuela sets up 'CNN rival' Viitattu 9.4.2009
  39. Venezuelanalysis.com - Venezuela’s Chávez Declares Support for Obama’s Nuclear Disarmament Pledge Viitattu 9.4.2009
  40. Venezuelanalysis.com - Venezuela and China Strengthen Energy-Based Economic and Political Alliance Viitattu 12.4.2009
  41. BBC - Bolivia tells US envoy to leave Viitattu 20.4.2009
  42. YLE - USA:n ja Venezuelan välit lämpenivät huippukokouksessa Viitattu 20.4.2009
  43. YLE - Venezuelan suurlähettiläs saapui Yhdysvaltoihin Viitattu 28.6.2009
  44. Venezuelanalysis.com - Venezuela and Spain Strengthen "Energy Alliance" Viitattu 31.7.2009
  45. MTV3.fi - Chavéz ennustelee sotaa Etelä-Amerikkaan Viitattu 6.8.2009
  46. YLE.fi - Chavez leppyi Kolumbialle Viitattu 8.8.2009
  47. YLE.fi - Venezuelan ja Kolumbian sodanuhka väistyi Viitattu 11.8.2010
  48. Venezuelanalysis.com - Venezuelan Government Increases Control of Food Production to Guarantee Access Viitattu 21.5.2010
  49. www.pdvsa.com - Social Missions Viitattu 16.4.2009
  50. Reuters - Venezuela oil company PDVSA to open sports office Viitattu 16.4.2009
  51. Venezuelanalysis.com - Poverty in Venezuela Decreased by 22.6% over Past Decade Viitattu 8.8.2009
  52. Venezuelanalysis.com - Venezuela Moves Up Four Positions in U.N. Human Development Ranking Viitattu 9.10.2009
  53. Venezuelanalysis.com - UNESCO: Education in Venezuela Has Greatly Improved Viitattu 28.1.2010
  54. Venezuelanalysis.com - UN General Assembly President Praises Venezuela for Development Goals Progress Viitattu 26.6.2010
  55. Venezuelanalysis.com - Venezuela Grants Land to Indigenous Communities On Indigenous Resistance Day Viitattu 15.9.2009
  56. Venezuela Solidairty Campaing: LATINOBAROMETRO - Chávez Receives 55 Percent Approval Rating Viitattu 16.12.2010
  57. Venezuelanalysis.com - New Poll Reveals Majority Support for Socialism in Venezuela Viitattu 21.2.2012
  58. The Guardian - Hugo Chávez is re-elected in Venezuela Viitattu 9.12.2012
  59. http://www.guardian.co.uk/venezuela/story/0,,2069584,00.html
  60. http://english.aljazeera.net/NR/exeres/A9912111-2F84-46E8-AF39-5FFD33332E29.htm
  61. Monde Diplomatique Maailmanpolitiikan Atlas 2009 s.52
  62. "Simón Bolívar kaivettiin haudasta Venezuelassa", Verna Leinonen HS, Helsingin Sanomat 16.8.2012, sivu B1
  63. A Decade Under Chávez, IV. The Media 22.8.2009. Human Rights Watch. Viitattu 4.8.2009.
  64. Helsingin Sanomat 17.7.2007
  65. Rory Carroll: Hugo Chávez revokes radio station licences in wider media crackdown The Guardian. 2.8.2009. Viitattu 4.8.2009.
  66. BBC.co.uk - Venezuela TV channels taken off air Viitattu 25.1.2010
  67. Venezuelanalysis.com - Venezuela Investigates Private TV Station Globovision for Inciting Assassination, Other Crimes Viitattu 25.1.2010
  68. Venezuelanalysis.com - Private Venezuelan TV Channel RCTV Agrees to Register with CONATEL Viitattu 24.2.2010
  69. YLE.fi - Venezuela kiristää internet-säädöksiään Viitattu 21.12.2010
  70. France24.com - Venezuela passes media, Internet-muzzling law Viitattu 21.12.2010
  71. www.fair.org - Coup Co-Conspirators as Free-Speech Martyrs Viitattu 10.8.2009
  72. guardian.co.uk - Letter: Television's role in the coup against Chávez Viitattu 10.8.2009
  73. Venezuelanalysis.com - Venezuela to Transfer Private Media Concessions to Community Media Viitattu 12.8.2009
  74. Venezuelanalysis.com - Venezuelan Government Arrests Suspect in Attack on Globovision Television Station Viitattu 12.8.2009
  75. Guardian.co.uk - Venezuela is no tyranny "The opposition's hostile views of the Chávez government dominate the Venezuelan media... More than 200 radio stations, most of which identify with the opposition, that were also operating irregularly but did renew their franchises continue to operate freely. Viitattu 21.10
  76. OpenNet Iniative - Venezuela Viitattu 25.2.2011
  77. Venezuelanalysis - BBC Mundo: No Internet Censorship in Venezuela Viitattu 25.2.2011
  78. The Huffington Post - Oliver Stone's Hugo Chavez Film Makes Venice Premiere Viitattu 23.7.2010
  79. Opposingviews.com - Sean Penn: "Hugo Chavez is Not a Dictator" Viitattu 23.7.2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hugo Chávez.
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Hugo Chávez -sitaatteja.