Horten Ho 229

Horten Ho 229
H.IX V1 piirrustukset
Tyyppi	Hävittäjä/Pommikone
Alkuperämaa	Saksa
Valmistaja	Gothaer Waggonfabrik
Suunnittelija	Hortenin veljekset
Ensilento	1. maaliskuuta 1945
Status	Ei käytössä
Valmistusvuodet	1944-1945
Valmistusmäärä	3
Muunnelmat	Horten Ho XVIII Gotha P.60

Horten Ho IX (myös Horten Go 229 ja Gotha 229) oli saksalainen toisen maailmansodan lopun koesuihkulentokone. Kolme prototyyppiä valmistui vuoden 1944 aikana. Konetyypistä oli tarkoitus tulla hävittäjä.

Konetyypin suunnittelivat Hortenin veljekset, ja heistä etenkin Reimar. Kaikki Hortenien suunnittelemat koneet olivat lentäviä siipiä.

Konetyypin historia

Hortenin veljekset aloittivat erilaisten lentävä siipi -tyyppisten konemallien suunnittelun 1920-luvulla. Kyseisen mallin suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1931, mutta keskeytettiin. Sunnittelu alkoi uudelleen 1943 Horten Ho IX nimellä ja Saksan Ilmailuministeriö RLM teki tilauksen 40 koneesta. Tammikuussa 1945 Ho 229 saatiin valmiiksi Gothaer Waggonfabrikissa (entinen autotehdas Gothassa). Juuri ennen sodan loppua 1945 koneen kehitystyö julistettiin saatetuksi valmiiksi. Koneen prototyyppi teki vuonna 1945 kolme koelentoa. Viimeinen koelento päättyi maahansyöksyyn toisen moottorin sammuttua. Ho 229:n tuotantoversiossa olisi paineistettu ohjaamo ja moottoreiksi suunniteltiin BMW 003 -suihkumoottoreita. Moottorityyppi ei ehtinyt valmistua, joten prototyypeissä käytettiin Junkers Jumo 004 -suihkumoottoreita. Prototyypin paineistamattoman ohjaamon vuoksi pilotti oli käytettävä painepukua lennon aikana. Sodasta säästynyt prototyyppi kuljetettiin sodan jälkeen Yhdysvaltoihin Operaatio Paperclipin puitteissa.

Horten Ho 229 varastoituna Yhdysvalloissa

Ho 229 oli yksi Hermann Göringin suosikeista, sillä se lähes täytti hänen 1000-1000-1000-vaatimuksensa (1000 kilometrin tuntivauhti, 1000 kilometrin lentomatka, 1000 kilon pommikuorma).

Koneen muotoilu oli niin edistyksellinen, että se heijasti erittäin vähän tutka-aaltoja takaisin. Sitä voidaan siten kutsua ensimmäiseksi häivekoneeksi. Hortenin veljekset olivat siis kehittämässä tutkalle lähes näkymätöntä lentokonetta. Tätä tarkoitusta edistämään koneen pinta pinnoitettiin ohuella puuhiili- ja liimaseoksella.

Tiedot

• Kaksi Junkers Jumo 004B-3 -moottoria
• Huippunopeus 997 km/h
• Valmistusvuosi 1945

Katso myös

• Luettelo saksalaisista lentokoneprojekteista, 1939–1945

Lähteet

• Tieteen kuvalehti nro. 14/2008
• IL-2 Sturmovik: 1946 Konehistoriikki