Horten Ho 229

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Horten Ho 229
Horten Ho IX line drawing.svg
H.IX V1 piirustukset
Tyyppi Hävittäjä/Pommikone
Alkuperämaa Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Valmistaja Gothaer Waggonfabrik
Suunnittelija Hortenin veljekset
Ensilento 18. joulukuuta 1944[1]
Status Ei käytössä
Valmistusvuodet 1944-1945
Valmistusmäärä 3
Muunnelmat Horten Ho XVIII
Gotha P.60

Horten Ho IX (myös Horten Go 229 ja Gotha 229) oli saksalainen toisen maailmansodan lopun koesuihkulentokone. Kaksi prototyyppiä valmistui vuosien 1944-1945 aikana. Kolmas prototyyppi oli tekeillä. Konetyypistä oli tarkoitus tulla hävittäjä.

Konetyypin suunnittelivat Hortenin veljekset, Walter ja Reimar — ja heistä etenkin viimeksi mainittu. Kaikki Hortenien suunnittelemat koneet olivat lentäviä siipiä.

Konetyypin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hortenin veljekset aloittivat erilaisten lentävä siipi -tyyppisten konemallien suunnittelun 1920-luvulla. Kyseisen mallin suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1931, mutta keskeytettiin. Sunnittelu alkoi uudelleen 1943 Horten Ho IX nimellä ja Saksan Ilmailuministeriö RLM teki tilauksen 40 koneesta. Joulukuussa 1944 Ho 229 V1 saatiin valmiiksi Gothaer Waggonfabrikissa (entinen autotehdas Gothassa). Ensimmäinen koelento 18. joukukuuta 1944 onnistui ongelmitta. Toinen (V2) koelento päättyi maahansyöksyyn toisen moottorin sammuttua.[2] Juuri ennen sodan loppua 1945 koneen kehitystyö julistettiin saatetuksi valmiiksi. Ho 229 V3 oli vielä pahasti keskeneräinen kun Yhdysvaltojen joukot löysivät sen 14.huhtikuuta 1945.[1]

Ho 229:n tuotantoversiossa olisi ollut paineistettu ohjaamo ja moottoreiksi suunniteltiin BMW 003 -suihkumoottoreita. Moottorityyppi ei kuitenkaan ehtinyt valmistua, joten prototyypeissä käytettiin Junkers Jumo 004 -suihkumoottoreita. Prototyypin paineistamattoman ohjaamon vuoksi pilotin oli käytettävä painepukua lennon aikana. Sodasta säästynyt prototyyppi kuljetettiin sodan jälkeen Operaatio Paperclipin puitteissa Yhdysvaltoihin. Kone on sijoitettu Washingtonin ilmailu- ja avaruusmuseoon.

Horten Ho 229 varastoituna Yhdysvalloissa

Ho 229 oli yksi Hermann Göringin suosikeista, sillä se lähes täytti hänen 1000-1000-1000-vaatimuksensa (1000 kilometrin tuntivauhti, 1000 kilometrin lentomatka, 1000 kilon pommikuorma).

Koneen muotoilu oli edistyksellinen, heijastaen erittäin vähän tutka-aaltoja takaisin. Sitä voidaan täten kutsua ensimmäiseksi häivelentokoneeksi. Hortenin veljekset olivat siis kehittämässä tutkalle lähes näkymätöntä lentokonetta. Tätä tarkoitusta edistämään koneen pinta pinnoitettiin ohuella sahanpurun ja hiilipölyn seoksella.[1]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi Junkers Jumo 004B-3 -suihkumoottoria
  • Huippunopeus: 977 km/h
  • Miehistö: 1
  • Pituus: 7,5 m
  • Korkeus: 2,8 m
  • Siipien kärkiväli: 17 m
  • Omapaino: 7 tonnia
  • Maksimipaino: 8 tonnia
  • Kantama: 1 000 km
  • Valmistusvuodet: 1944-1945[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tieteen kuvalehti Historia 15/2013, s.48-53
  2. Tieteen kuvalehti 14/2008, s. 65
  • IL-2 Sturmovik: 1946 Konehistoriikki
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Horten Ho 229.
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.