Hormuzinsalmi

Hormuzinsalmi satelliittikuvassa. Iranin eteläpuolella olevan Hormuzinsalmen vasemmalla puolella on Persianlahti ja oikealla puolella Omaninlahti, jota kautta pääsee Arabianmerelle.

Hormuzinsalmi (iraniksi تنگه هرمز—Tangeh-ye Hormoz, arabiaksi مضيق هرمز‎—Maḍīq Hurmuz) on salmi, joka erottaa Persianlahden ja Omaninlahden toisistaan. Näin salmi erottaa Arabian niemimaan muusta Aasiasta. Salmi sijaitsee Iranin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien liiton ja Omanin välissä. Salmi on kapeimmillaan noin 54 kilometriä leveä. Hormuzinsalmen läpi kulkevat Iranista, Irakista ja Kuwaitista sekä muista Persianlahden öljymaista tulevat tankkerit. Salmessa on kaksi tankkereiden kulkukäytävää. Salmen läpi kulkee noin 20 prosenttia maailman öljystä. Liikenne on 15 tankkeria/päivä. Siksi salmi on ollut kriisiaikoina strategisesti tärkeä. Hormuzinsalmen läpi on käyty jo vanhoina Kaksoisvirtainmaan Sumerin sivistyksen aikoina kauppaa. Iran on moneen otteeseen uhannut sulkea Hormuzin salmen, muttei ei ole tehnyt sitä, osin siitä syystä että sen omatkin öljykuljetukset kulkevat salmen kautta.

Iran Hormuzin salmen vartijana

Koska Iranilla on Hormuzinsalmen pohjoisranta, Iran pystyy ainakin teoriassa sulkemaan salmen. Tätä Iran ei ole koskaan tehnyt. Tällöin Iran käyttäisi salmen sulkemista talouspakotteena Persianlahden muita öljyvaltioita ja/tai Persianlahden öljyä ostavia kuluttajamaita, lähinnä länsimaita vastaan.

Koska salmi on kapeimmillaan 54 km leveä, sitä ei ole helppo sulkea, vaikka toisin on usein väitetty. Iranilla on erilaisia merimaaliohjuksia, joita se voi ampua lahden rannoilta tankkereihin. Toisaalta nämä ohjukset voi tuhota ilmaiskuin.

Salmi voidaan teoriassa sulkea joko kokonaan tai osittain. Kokonaan sulkeminen merkitsisi kuitenkin sitä etteivät Iranin omatkaan öljykuljetukset kulkisi salmen kautta. Tämä olisi Iranin omalle taloudelle huono asia. Toisaalta sekin, että Iran sulkisi salmen osittain, merkitsisi melko varmasti suurvaltojen vastatoimia ja erilaisia vaikeuksia Iranille. Iran on myös riidellyt vuonna 1992 Arabiemiirikuntien liiton kanssa Abu Musan saaresta, jonka Iran valtasi 1971 kahden muun saaren mukana. Iran on uhannut Hormuzinsalmen sulkemisella muun muassa useaan otteeseen 1980-luvulla Irakin-Iranin sodan aikana muun muassa 1984. Iran puhui salmen sulkemisesta myös vuonna 1997. Iran väläytti Hormuzinsalmen sulkemista vastavetona mahdolliselle Israelin tekemällä iskulle maan ydinlaitoksia vastaan vuonna 2008 liittyen Iranin ydinkriisiin.

Eräs Yhdysvaltain laivasto-upseeri vastasi vuonna 2008 Iranin uhkaukseen, että Iranin puuttuminen öljykuljetuksiin tulkitaan Washingtonissa sotatoimena.

Vuonna 2011 Iranin öljytulot olivat suuremmat kuin aiemmin huolimatta pakotteista, joita muu maailma oli maalle pistänyt maan ydinaseeseen tähtäävänä laajalti pidetyn ydinohjelman takia. Pakotteet olivat ajaneet maan valuutan arvoa alas, mikä näkyi tavallisen kansan elämässä entistä enemmän. Kiista Yhdysvaltain ja Iranin välillä vei siihen, että Iran uhkasi vuoden lopussa taas sulkea Hormuzinsalmen kiristyvien talouspakotteiden takia. Syynä siihen, että Iran uhkasi hormuzinsalmen sulkemisella oli se, että EU Iranin öljykauppasaartoa . Yhdysvallat sanoi taas, ettei se aio sallia että Iran sulkisi Hormuzinsalmen. Tämä nosti jännitystä Persianlahdella.