Hopeapylväät

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hopeapylväät
Rubiinipylväs (Cleistocactus strausii).
Rubiinipylväs (Cleistocactus strausii).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Trichocereeae
Suku: Hopeapylväät Cleistocactus
Lem.
Katso myös

  Hopeapylväät Wikispeciesissä
  Hopeapylväät Commonsissa

Hopeapylväät (Cleistocactus) on kaktuskasvien (Cactaceae) heimoon kuuluva suku, jossa on puolisen sataa lajia. Ne ovat kolibrien pölyttämiä kasveja, joiden kukat ovat kapean putkimaisia, tuskin avautuvia. Siihen viittaa tieteellinen nimikin: kreikan kleistos tarkoittaa suljettua.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopeapylväät ovat enimmäkseen pensasmaisia kasvutavaltaan. Niiden hoikat varret ovat runsaspiikkisiä, pystykasvuisia, suikertavia tai jopa riippuvia. Matalia särmiä varsissa on 5-30, ja piikikkäät areolit sijaitsevat tiheässä. Kukat sijaitsevat tavallisesti varren sivulla kärjen tuntumassa ja avautuvat päivällä usein melkein mihin vuodenaikaan tahansa ja ovat ahtaan putkimaisia, joskus hieman vastakohtaisia (tsygomorfisia). Kukkien väri vaihtelee lajista toiseen, joillakin ne ovat punaisia, toisilla taas oransseja, keltaisia tai vihreitä. Joillakin lajeilla kehälehdet levittäytyvät sivuille ja jopa kaartuvat taaksepäin. Kukan tyvi on suomupeitteinen, suomut puolestaan huopa- tai karvapeitteisiä. Heteet ja emin vartalo tulevat yleensä esiin putkimaisen kukan suusta. Kukasta kehittyy pieni, pallomainen ja mehevä hedelmä, jonka pinnalla on toisinaan harvakarvaisia tupsuja. Hedelmä voi olla avautuva. Pienet siemenet ovat kiiltävän mustia.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopeapylväät ovat eteläamerikkalaisia kaktuksia. Lajit kasvavat Etelä-Ecuadorissa, Perussa, Boliviassa, Länsi-Brasiliassa, Uruguayssa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa.

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson (2001: 153–165) tunnistaa seuraavat 49 hopeapylväslajia:

  • Cleistocactus acanthurus
  • Cleistocactus baumanniiargentiinanpylväs
  • Cleistocactus brookeae
  • Cleistocactus buchtienii
  • Cleistocactus candelilla
  • Cleistocactus choataensis
  • Cleistocactus clavispinus
  • Cleistocactus × crassiserpens
  • Cleistocactus dependens
  • Cleistocactus ferrarii
  • Cleistocactus fieldianus
  • Cleistocactus grossei
  • Cleistocactus hildegardiae
  • Cleistocactus hyalacanthus
  • Cleistocactus hystrix
  • Cleistocactus icosagonus
  • Cleistocactus laniceps
  • Cleistocactus luribayensis
  • Cleistocactus micropetalus
  • Cleistocactus morawetzianus
  • Cleistocactus muyurinensis
  • Cleistocactus neoroezlii
  • Cleistocactus orthogonus
  • Cleistocactus pachycladus
  • Cleistocactus palhuayensis
  • Cleistocactus paraguariensis
  • Cleistocactus parapetiensis
  • Cleistocactus parviflorus
  • Cleistocactus peculiaris
  • Cleistocactus piraymirensis
  • Cleistocactus plagiostoma
  • Cleistocactus pungens
  • Cleistocactus reae
  • Cleistocactus ritteri
  • Cleistocactus roezlii
  • Cleistocactus samaipatanusbolivianpylväs
  • Cleistocactus sepium
  • Cleistocactus serpens
  • Cleistocactus sextonianus
  • Cleistocactus smaragdiflorussmaragdipylväs
  • Cleistocactus strausiirubiinipylväs
  • Cleistocactus tarijensis
  • Cleistocactus tenuiserpens
  • Cleistocactus tominensis
  • Cleistocactus tupizensis
  • Cleistocactus varispinus
  • Cleistocactus winteri
  • Cleistocactus xylorhizus

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia lajeja viljellään koristekasveiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]