Hopeanitraatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hopeanitraatti

Silver nitrate.gif

Tunnisteet
CAS-numero 7761-88-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava AgNO3
Moolimassa 169,8731 g/mol
Ulkomuoto valkoinen kiinteä aine
Sulamispiste 212 °C (485 K)
Kiehumispiste 444 °C (717 K)
Tiheys 4,35 g/cm3
Liukoisuus veteen 219 g/100 ml (20 °C)
Hazard C.svg
Hazard N.svg

Hopeanitraatti (AgNO3) on kemiallinen yhdiste, joka koostuu Ag+- ja nitraatti-ionista (NO3-). Se on hajutonta, väritöntä, läpinäkyvää tai valkoista kiteistä ainetta. Hopeanitraatti on valolle herkkä, myrkyllinen ja syövyttävä aine, jota käytetään muun muassa valokuvauksessa filmin raaka-aineena. Tunnetuin reaktio on saostuminen liuoksesta hopeakloridina, AgCl. Hopeanitraattikiteitä voidaan valmistaa liuottamalla hopeaa typpihapossa ja sen jälkeen haihduttamalla liuos.[1] Se värjää helposti ihon tummanharmailla tahroilla.

Hopeanitraatti on ympäristölle haitallista ja myrkyllistä erityisesti kaloille.[2] Hopeanitraattia epäillään karsinogeeniksi.

Hopeanitraatin moolimassa on 169,89 g/mol, sulamispiste 212 °C, hajoaa alle kiehumislämpötilansa 444 °C:ssa, tiheys 4,35 g/cm3, liukoisuus veteen erittäin hyvä 219 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 7761-88-8.[2][1]

Käyttö lääketieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopeanitraattia on ollut saatavana apteekkituotteena nimellä Lapis.[1] Hopeanitraatti eli laapis on adstringentti, ja sitä käytetäänkin kauterisaatioon; laapiksella kauterisointi eli laapistaminen on ollut tavallinen hoitotoimenpide nenäverenvuotoon.[3][4]

Laapista on käytetty myös haavanhoitoon, jossa se avohaavaan siveltynä kirvelee voimakkaasti ja on saanut siitä nimen ”helvetinkivi”. Hopeanitraattiliuoksella on hoidettu myös vauvojen silmätulehdusta sekä känsiä.[5]

Käyttö kotitaloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laapiskiveä on käytetty lakanoiden ja muiden liinavaatteiden sekä vaatteiden nimikointiin kastamalla esimerkiksi sulkakynä mietoon laapisliuokseen ja kirjoittamalla nesteen avulla tekstiiliin omistajan nimikirjaimet. Teksti tulee näkyviin vasta, kun tekstiili on ollut alttiina auringonvalolle, mutta sen jälkeen laapiksella tehty nimikointi kestää hyvin pesuja ja muuta kulutusta. Hopeanitraatilla voi myös värjätä mustaksi kasvikuituja ja luuta.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 98. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. a b Hopeanitraatin kansainvälinen kemikaalikortti
  3. Drake, Richard L. & al.: Gray's Anatomy for Students, s. 1028. Churchill Livingstone, 2005. ISBN 978-0-443-06612-2. (englanniksi)
  4. Pirilä, Tapio ja Hytönen, Maija: Nenä ja nenän sivuontelot Therapia Fennica.fi. Kandidaattikustannus Oy. Viitattu 23.7.2011.
  5. a b Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 674. WSOY, 1958.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.