Homotopia
Topologiassa kaksi jatkuvaa funktiota sanotaan olevan homotooppisia keskenään jos ne voidaan muuntaa jatkuvalla kuvauksella toisikseen.[1] Homotopian avulla voidaan määrittää homotopia- ja kohomotopiaryhmiä, jotka ovat tärkeitä käsitteitä algebrallisessa topologiasssa.
Sisällysluettelo |
Matemaattinen määritelmä [muokkaa]
Kahden jatkuvan funktion
ja
välinen homotopia on jatkuva funktio
siten, että
ja
.[1] Jos kuvauksen H toinen parametri ajatellaan olevan aikaparametri, voidaan H:ta ajatella funktiona, joka näyttää kullakin ajan hetkellä tietyn välivaiheen, kun kuvausta f ollaan muuttamassa kuvaukseksi g.
Ominaisuuksia [muokkaa]
Homotopia on ekvivalenssirelaatio jatkuvien funktioiden joukossa X:ltä Y:lle.[1] Tämä homotopiarelaatio on yhteensopiva funktioiden yhdistämisen kanssa seuraavassa mielessä: Jos
ja
ovat homotopioita ja
ovat homotopioita, on näiden yhdistetyt kuvaukset
ja
myös homotopioita.
Jos f ja g X:ltä Y:lle ovat homotopioita, tällöin f:n ja g:n indusoimat ryhmähomomorfismit ovat homologia ryhmän mielessä samat:
kaikilla n (tämä on itse asiassa yksi Eilenbergin–Steenrodin aksioomista homologiateorioille). Jos erityisesti X ja Y ovat polkuyhtenäisiä, antaa f:n ja g:n indusoima ryhmähomomorfismi samat homotopiaryhmät:
.
Tämä kuvastaa sitä miksi algebrallisessa topologiassa avaruudet joudutaan usein erottelemaan vain niiden homotopialuokkien mukaan.
Isotopia [muokkaa]
Siinä missä homotopia vie jatkuvalla muunnoksella toisen jatkuvan kuvauksen toiselle, isotopia vie toisen upotuksen toiselle, niin että joka vaiheessa kuvaus on upotus.
Määritelmä [muokkaa]
Upotukset
ovat isotooppisia jos on olemassa upotus
siten että
,
ja
.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Jussi Väisälä: Topologia II, s. 88-89. Limes ry, 1981. ISBN 951-745-082-6.
Sivulta puuttuu