Holi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Holin viettoa University of New Mexicossa

Holi (hindiksi होली) on hindulaisuuden jokakeväinen värien juhla. Holia vietetään kahden päivän ajan maaliskuussa tai huhtikuun alussa gregoriaanisen kalenterin mukaan. Ensimmäiseen päivään kuuluu suurten nuotioiden polttaminen, toisena päivänä ihmiset heittävät värijauheita tai väriliuosta toistensa päälle. Myöhemmin illalla juhla jatkuu kodeissa, joihin juhlijat kutsuvat toisiaan.

Holi on yleinen hulluttelupäivä, jolloin pilanteko ja kepposet ovat sallittuja. Temppelitaiteeseen ikuistettujen kuvausten perusteella se on hindujen juhlista vanhimpia. Juhlaa vietetään usein myös maissa, joissa asuu paljon intialaisia siirtolaisia.

Juhlaan liittyviä legendoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krishna ja Radha juhlivat holia. Maalaus 1800-luvulta.

Eräs juhlaan liittyvä hindulaisen mytologian tarina kertoo ilkeästä kuninkaasta Hiranyakashipusta, jota oli miltei mahdoton tappaa. Brahma oli lahjoittanut kuninkaalle kuolemattomuuden: häntä ei voisi tappaa ihminen eikä eläin, ei aseella eikä tiedolla, ei päivällä eikä yöllä, ei talon sisällä eikä ulkopuolella, ei maan päällä eikä taivaassa. Kuningas tuli tästä ylpeäksi ja vaati ihmisiä palvomaan jumalien sijasta häntä itseään. Hiranyakashipun poika Prahlad pysyi kuitenkin omistautuneena Vishnulle, minkä vuoksi kuningas ja tämän sisar Holika yrittivät eri tavoin tappaa pojan. Kaikki keinot menivät yksi toisensa jälkeen mönkään, jolloin Hiranyakashipu käski Prahladia istumaan rovioon Holikan kanssa. Holika ei voinut vahingoittua, koska hänellä oli tulelta suojaava huivi. Prahlad suostui ja rukoili Vishnua. Kun tuli sytytettiin, huivi lensi Holikan yltä suojaamaan Prahladia ja paha Holika paloi elävältä. Toisen version mukaan Holika tuhoutui, koska hän ei tiennyt kykynsä toimivan vain, mikäli hän menisi tuleen yksin. Holi-juhlan nuotiot kuvaavat Holikan polttamista. Myöhemmin Vishnu itse tuli maan päälle Narasimhan, puoliksi ihmisen ja puoliksi leijonan hahmossa ja tappoi Hiranyakashipun iltahämärässä talon verannalla raadellen kuninkaan kynsillään ja pidellen tätä samalla sylissään.

Värien ruiskutus periytyy erään tarinan mukaan Krishnasta, joka oli kateellinen puolisonsa Radhan vaaleudesta omaan tummaan ihoonsa verrattuna. Krishna valitti epäkohdasta äidilleen, joka käski poikansa värjätä Radhan mieleisekseen. Tähän ilkikurinen jumala suostuikin. Nuorena Krishnalla oli myös tapana kujeilla paimentyttöjen kustannuksella, ja eräs piloista oli värijauheen heittäminen heidän ylleen. Siksi holina juhlitaan myös Krishnan ja Radhan välistä rakkautta esimerkiksi kantamalla jumalparin kuvia kaduilla.

Kolmas holiin liittyvä tarina kertoo Dhundhi-syöjättärestä, joka piinasi lapsia Prithu-nimisessä valtakunnassa. Legendan mukaan pojat karkottivat Dhundhin holi-päivänä kepposillaan ja naurullaan, joille Dhundhi oli erityisen haavoittuvainen Shivan langettaman kirouksen vuoksi. Edelleen holina muistetaan sitä, kuinka Shiva tuhosi rakkauden jumalan Kamadevan, kun tämä yritti auttaa Parvatia lemmenhuolissa. Parvati pyysi Kamadevaa ampumaan Shivaa nuolella, jotta saisi Shivan miehekseen. Kamadeva suostui, mutta meditaatioon keskittynyt Shiva vihastui häirikköön suuresti, avasi kolmannen silmänsä ja poltti Kamadevan tuhkaksi. Parvati sai kuitenkin Shivansa, ja Kamadevan vaimon Ratin pyynnöstä Shiva palautti rakkauden jumalan takaisin henkiin. Tämän vuoksi holi on myös Kamadevan juhla ja tärkeä päivä rakastavaisille, jotka osoittavat kiintymystään värjäämällä toisensa kirjaviksi.

Juhlan vietto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holi on lasten suosima juhla (Pune, Intia vuonna 2006).

Juhlan valmistelu aloitetaan keräämällä polttopuita suureen kokkoon. Varsinaisen holi-päivän aattoiltana roviolle asetetaan Hiranyakashipun ilkeän sisaren Holikan kuva, joka poltetaan. Joskus Holikan syliin pannaan myös palamattomista materiaaleista valmistettu Prahlad. Rituaali kuvaa hyvän voittoa pahasta. Joillakin paikkakunnilla naiset saavat holi-päivänä kostaa miehille vuoden kärsimykset: he hakkaavat onnettomia uhreja kepeillä ja pukevat nämä naisten asuihin. Myös muu pilanteko ja keppostelu kuuluu holin henkeen.

Toisena päivänä (dhuleti) on varsinainen värien juhla. Värejä roiskitaan erityisesti pohjoisessa Intiassa. Niitä voi viskellä kanssajuhlijoiden niskaan jauheena, mutta toinen suosittu tapa on sekoittaa väri veteen ja ruiskuttaa liuosta esimerkiksi polkupyörän pumpulla. Tunnelma on riehakas, sillä juhlaan kuuluvat myös laulaminen ja tanssiminen sekä kannabiksella terästetyn thandai-juoman nauttiminen. Ihonvärin, sukupuolen tai yhteiskunnallisen aseman asettamat rajoitukset eivät ole voimassa, ja ohikulkijoita saa värjätä vapaasti. Illalla ihmiset tervehtivät sukulaisia ja ystäviä, vierailevat heidän luonaan ja syövät makeisia.

Haitalliset värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlijan on mahdotonta välttyä värjäytymiseltä

Perinteiset holi-värit valmistetaan kasveista, ja ne ovat turvallisia, jopa hyväksi iholle. Nykyään käytettyjen synteettisten väriaineiden terveys- ja ympäristövaikutuksista on sen sijaan alettu huolestua. Myrkyllisiä kemikaaleja sisältävät värit voivat aiheuttaa allergiaoireita kuten ihottumaa ja pahimmillaan jopa silmäsairauksia sekä syöpää. Vesiin ja maaperään joutuessaan värit ovat haitallisia myös ympäristölle. Siksi juhlassa suositellaan käytettäväksi omatekoisia kasvivärejä.

Holin juhlijan on syytä suojata suurin osa ihostaan vaatteilla. Silmät ovat erityisen suuressa vaarassa, joten aurinkolasien käyttöä suositellaan. Värejä voi olla vaikea huuhtoa pois, joten hiuksia, ihoa ja kynsiä kannattaa suojata voiteilla tai öljyämällä pesemisen helpottamiseksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta holi.