Holdridgen elämänvyöhykeluokitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Holdridgen elämänvyöhykeluokitus on tyypillinen ilmastoluokitus, jossa kasvillisuus määräytyy lämpötilasta, sadannasta ja haihdunnasta.

Holdridgen elämänvyöhykeluokitus on kasvillisuus- ja ilmastoalueiden jaottelu lämpötilan ja kosteuden mukaan. Kosteuden määrittelyssä otetaan huomioon vuotuinen biolämpötila ja haihdunta. Biolämpötila on nollan ylittävien tuntien lämpötilojen summa jaettuna tuntien määrällä.lähde? Kosteus kuvataan vuotuisen potentiaalisen kokonaishaihdunnan (PET) ja sadannan suhteena. Haihdunta riippuu lämpötilasta. Holdridgen malli antaa oikeita kasvillisuusarvioita lämpötilan ja kosteuden pohjalta esimerkiksi tropiikissa, mutta huonompia napojen lähellä ja valtamerillä. Luokitus on nimetty yhdysvaltalaisen kasvi- ja ilmastotieteilijä Leslie Holdridgen mukaan.

Määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holdridgen järjestelmässä oletetaan kasvillisuuden määräytyvän lämpötilan ja kosteuden mukaan säännönmukaisesti.

Määrittelyssä otetaan huomioon

  • Biolämpötilan logaritmi, (biolämpötila on kasvukauden lämpösumma jaettuna kasvukauden pituudella)
  • Vuotuisen sademäärän logaritmi
  • Vuotuisen keskimääräisen potentiaalisen kokonaishaihdunnan suhde vuotuiseen keskisadantaan

Haihduntaan vaikuttavat lämpötila, tuuli ja kosteus.

Holdridgen järjestelmässä oletetaan etteivät kasvit kasva alle 0 asteessa. Jos biolämpötila on alle 0 °C, alueella on jäätä[1], ellei se ole liian kuiva jään muodostumiseen, Vuoden biolämpötila saadaan laskemalla kaikki vuoden nollan ylittävät tuntilämpötilat yhteen ja jakamalla tuntien määrällä. Esimerkiksi alpiinisella tai subpolaarisella vyöhykkeellä lämpötila on 1,5–3 °C, eli kasvit kasvavat, mutta kasvu on ainakin kohtalaisen kituliasta, koska biolämpötila on niin alhainen. Koska yli 30 °C vuosikeskilämpötila on liian kuuma kasveille, sen ylittävät lämpötilat sivuutetaan. Biolämpötila eli voi kulkea joko leveysasteen mukaan tai vuoristossa korkeuden mukaan.lähde?

Arvio biolämpötilalle ulkotropiikissa:lähde?

TkeskiC-0,3*leveysaste-(TkeskiC-24)^2

Holdridgen luokittelu on melko yksinkertainen, ja pohjautuu vähäiseen kokemusperäisen tietoon. silloin se on melkoisen helppo käyttää. Järjestelmää käytetään trooppisessa Amerikassa. Monesti järjestelmä esitetään kaksiulotteisena kolmiona. Kolmiulotteisena pyramidina järjestelmä tuo esille vuorten kasvillisuusvyöhykkeiden alenemisen napoja kohti mentäessä ja lämpötilan laskun kiivettäessä vuoren rinnettä ylös.lähde?

Alkujaan Holdridge teki järjestelmän trooppisia ja subtrooppisia alueilta varten. Luokittelu toimii hyvin Välimeren maissa, trooppisella vyöhykkeellä ja boreaalisella vyöhykkeellä, mutta huonommin valtamerillä, kylmällä vyöhykkeellä ja hyvin kosteilla alueilla.

Lämpötilajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vyöhykkeen nimi leveysasteen mukaan, vuorella korkeuden mukaanlähde?

Vyöhyke Vuoristossa
Polaarinen Vuoristo
Subpolaarinen Alpiininen
Boreaalinen Subalpiininen
Viileänlauhkea Montaaninen
Lämpimänlauhkea Alamontaaninen
Subtrooppinen Premontaaninen
Trooppinen Trooppinen

Kosteusjako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys Sademäärä Haihduntasuhde Tyypillinen kasvillisuus
Hyperaridi (erittäin kuiva) 62,6-125 32-16 Aavikko
Aridi I (kuiva) I 125-250 16-8 Pensaikko
Aridi II (kuiva) 250-500 8-4 Piikkimetsä
Semiaridi (puolikuiva) 500-1000 4-8 Erittäin kuiva metsä
Subhumidi (alikostea) 1000-2000 2-1 Kuiva metsä
Humidi (kostea) 2000-4000 1-0,5 Metsä
Perhumidi (märkä) 4000-8000 0,5-0,25 Kostea metsä
Superhumidi (hyvin märkä) >8000 0,25-0,125 Sademetsä

Korkeus vuorella ja lämpötila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilma kylmenee ylös mennessä noin 10 astetta kilometriä kohti.

Tropiikissa, kun vuoden keskilämpötila on yli 24 °C merenpinnan tasalla

  • Trooppinen tasanko (trooppinen) >24 °C, 500–1500 m aavikko, pensaikko, piikkimetsä, erittäin kuiva metsä, kuiva metsä, metsä, kostea metsä, sademetsä
  • Premontaaninen (subtrooppinen) 24–18 °C, 1500 m, tämän ja alamontaanin rajalla kuuraraja
  • Alamontaaninen, (lämmin lauhkea) 18–12 °C, 1500–2500 m
  • Ylämontaaninen (lauhkea) 12–6 °C, kuurarajan yllä?
  • Subalpiininen (boreaalinen) 6–3 °C, aavikko, pensaikko, metsä, sademetsä
  • Alpiininen (arktinen) 1,5–3 °C, tundra

Mutta subtropiikissa 24–18 °C merenpinnan tasalla

  • Alamontaani, 1. kerros sadem 500-1500 lämpötila 16-12
  • Montaani 1500-2500 12-6

Luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holdridgen elämänvyöhykejärjestelmä FAO:n väreissä.
Englanninkielinen
nimitys
Suomenkielinen
nimitys
Esim.
# Polar desert - polaariaavikko kylmä napa-alue tai luminen vuoren laki
# Subpolar dry tundra - subpolaarinen kuivatundra
Subpolar moist tundra subpolaarinen kostea tundra
Subpolar wet tundra subpolaarinen märkä tundra
Subpolar rain tundra subpolaarinen sateinen tundra
Boreal desert boreaalinen aavikko
Boreal dry scrub boreaalinen kuiva pensaisto
Boreal moist forest boreaalinen kostea metsä
Boreal wet forest boreaalinen märkä metsä
Boreal rain forest boreaalinen sademetsä
Cool temperate desert viileänlauhkea aavikko
Cool temperate desert scrub viileänlauhkea pensasaavikko tai pensasaro
Cool temperate steppe viileänlauhkea aro
Cool temperate moist forest viileänlauhkea kostea metsä
Cool temperate wet forest viileänlauhkea märkä metsä
Cool temperate rain forest viileänlauhkea sademetsä
Warm temperate desert lämpimänlauhkea aavikko
Warm temperate desert scrub lämpimänlauhkea pensasaavikko
Warm temperate thorn scrub lämpimänlauhkea pensaisto
Warm temperate dry forest lämpimänlauhkea kuivametsä
Warm temperate moist forest lämpimänlauhkea kostea metsä
Warm temperate wet forest lämpimänlauhkea märkä metsä
Warm temperate rain forest lämpimänlauhkea sademetsä
Subtropical desert subtrooppinen aavikko
Subtropical desert scrub subtrooppinen pensasaavikko
Subtropical thorn woodland subtrooppinen pensasmetsä
Subtropical dry forest sunbtrooppinen kuiva metsä
Subtropical moist forest subtrooppinen kostea metsä
Subtropical wet forest subtrooppinen märkä metsä
Subtropical rain forest subtrooppinen sademetsä
Tropical desert trooppinen aavikko
Tropical desert scrub trooppinen pensasaavikko tai pensasaro
Tropical thorn woodland trooppinen pensasmetsä
Tropical very dry forest hyvin kuiva trooppinen metsä
Tropical dry forest kuiva trooppinen metsä
Tropical moist forest kostea trooppinen metsä
Tropical wet forest märkä trooppinen metsä
Tropical rain forest trooppinen sademetsä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]