Vanha Suurtori

Rakennuksia Vanhan Suurtorin laidalla: Katedralskolan i Åbo, Brinkkalan talo ja Vanha Raatihuone

Vanha Suurtori (ruots. Gamla Stortorget) on Turun vanhassa keskustassa sijaitseva tori. Suurtori sijaitsee II kaupunginosassa, aivan tuomiokirkon välittömässä läheisyydessä. Alue oli Turun hallinnollinen ja kaupallinen keskus kaupungin syntyhetkistä 1200-luvulta aina Turun paloon asti.

Nykyisin Vanhan Suurtorin varrella on rakennuksia vain torin eteläisellä sivustalla, sillä sen pohjoispuolella olevat korttelit muutettiin Turun palon jälkeen Porthaninpuistoksi. Torin varrella sijaitsee neljä historiallisesti arvokasta rakennusta, jotka Turun kaupunki on saneerannut kulttuurikäyttöön: Brinkkala, Vanha Raatihuone, Hjeltintalo sekä Juseliuksentalo. Pääosa torin rakennuksista on peräisin Turun palon jälkeiseltä ajalta ja edustaa uusklassismia, kuten Rettigin tupakkatehdas ja Suomen ensimmäinen ulkoilmaravintola Pinella.

Rakennukset

Brinkkalan ja Katedraalikoulun väliin jäävä Luostarin Välikatu toimi keskiaikana valtaväylänä, joka johti Kaskenmäen luostarista tuomiokirkolle.

Brinkkalan talo, josta julistetaan joulurauha.

Brinkkalan talo

Brinkkalan talo tunnetaan parhaiten joka jouluisesta, vuodesta 1886 alkaneesta perinteestä, joulurauhan julistuksesta. Tätä ennen joulurauha julistettiin nykyisen Vanhan Raatihuoneen ikkunasta. Varhaisimmat tiedot Brinkkalasta kaupunkiasuntona ovat 1500-luvulta, jolloin se oli Kakskerran Brinkhallin kartanon omistajan kaupunkiasuntona.

Nykyisen asunsa talo sai Turun palon jälkeen. Julkisivua uusittiin vuosina 1884-86. Tätä ennen talossa on toiminut hotelli, jossa on yöpynyt mm. valtiovierailulla olleita hallitsijoita, kaupungin raatihuone sekä Turun poliisitalo. Nykyään Brinkkalassa sijaitsevat Taidelainaamo, Brinkkalan galleria, Lasten ja nuorten Ullakogalleria sekä mediayritys Mediahitsaajat. Lisäksi Brinkkalan sisäpihalla toimii Turun Kirjakahvila.

Brinkkalan talon omistaa Turun Tilaliikelaitos, ja sen vuokralainen on kulttuurilautakunnan alainen Turun Museokeskus, joka vuokraa sitä edelleen kulttuuritoimijoille. Keskustelua nykyisten toimijoiden mahdollisuuksista jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissaan käydään kaupungissa aika-ajoin.

Vanha Raatihuone

On oletettavaa, että nykyisen Vanhan Raatihuoneen paikalla on jo 1300-luvulta lähtien sijainnut kaupungin hallinnollinen keskus. 1736 valmistui paikalle Samuel Bernerin suunnitelmien mukaan rakennettu raatihuone. Rakennus kuitenkin paloi Turun palossa vuonna 1827 ja tilalle rakennettiin uusi yksityistalo, josta myöhemmin tehtiin kolmikerroksinen tehdasrakennus. Raatihuoneen julkisivussa on ollut ennen myös kellotorni, mutta se on tuhoutunut. Vuonna 1932 tilat siirtyivät takaisin kaupungin omistukseen, jolloin myös poliisi sai talosta toimitiloja. Nykyään Vanhassa Raatihuoneessa on gallerioita sekä juhlasali. Raatihuoneella järjestetään paljon konsertteja.

Hjeltintalon julkisivu.

Hjeltin talo

Turun palon jälkeen vuonna 1830 rakennutti kapteeni Hjelt itselleen kaksikerroksiseksi kaupunkipalatsikseen ja yleisiksi liiketiloiksi monien ympäristön rakennusten tapaan nykyisen Hjeltintalon. Hjeltin talo edustaa arkkitehtuuriltaan puhdasta pietarilaista empiretyyliä. Talossa toimi pitkään poliisiaseman putka, minkä jälkeen rakennuksen alakertaan muutti Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenkirjasto. Talossa toimi myös Kulttuurikeskus yläkerrassa. Kirjasto on muuttanut Linnankadulla sijaitsevaan uuteen pääkirjastoon. Kuulttuurikeskus on muuttanut viereiseen Vanhaan Raatihuoneeseen.

Vuoden 2008 alussa taloon muutti neljä itämeritoimijaa. Ylemmässä kerroksessa on Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio ja ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen sihteeristön toimisto, WHO Healthy Cities sekä Centrum Balticum. Alakerrassa toimii Valonia. Talo avattiin 19.08.2008 virallisesti Itämeritaloksi.

Juseliuksen talo

Juseliuksentalo

Uusrenessanssityylinen, vuonna 1892 tehtailija Juseliuksen asunnokseen rakennuttama Juseliuksen talo on Vanhan Suurtorin alueen rakennuksista nuorin. Se on palvellut mm. kaupungin virkamiesten asuntona, poliisin toimitilana ja lääkärien toimistona. Nyt rakennuksessa toimii muun muassa ravintola Teini.

Katedralskolan i Åbo

Katedralskolan i Åbo on Turun kaupungin ruotsinkielinen lukio. Sen rakennus on rakennettu Turun palon raunioille, ja se edustaa tyyliltään empireä. Entisen hovioikeuden raunioille 1829 nousseen jälleenrakennuksen suunnitteli C.L. Engel. Turun keskustassa on tiettävästi ollut jo 1200-luvun lopulla Turun tuomiokirkon alaisuuteen kuulunut oppilaitos, Turun katedraalikoulu.

Vanha Suurtori Vähätorilta pääkirjaston edestä joen toiselta puolelta. Pinellan pylväikkö vasemmassa reunassa.

Tapahtumat

Vanhalla Suurtorilla järjestetään ympäri vuoden erilaisia tapahtumia. Kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettävät Turun keskiaikaiset markkinat levittäytyvät torin lisäksi Porthaninpuistoon, sisäpihoille sekä Luostarin Välikadulle. Suomen joulukaupunkitapahtumiin kuuluvat joulumarkkinat pidetään vanhan ajan hengessä joulukuussa kolmena viikonloppuna. Tuhannet ihmiset kerääntyvät niin ikään joulukuussa, jouluaattona seuraamaan torille keskiaikaista perinnettä, joulurauhan julistusta.

Myös alueelle sijoittuneet toimijat, kuten Turun Kirjakahvila, Valonia ja Suomi-Venäjä –seura järjestävät alueella omia tapahtumiaan. Näin Vanha Suurtori on mukana myös elokuisessa Taiteiden yössä sekä syyskuisessa Turun päivässä.

Tulevaisuuden näkymät

Vanhaa Suurtoria ja sitä ympäröiviä historiallisia kortteleita on suunniteltu markkinoitavaksi Turun vanhana kaupunginosana. EU-rahoituksen turvin on tarkoitus elävöittää aluetta eurooppalaiseen tyyliin houkuttelemalla sinne entisestään kahviloita ja ravintoloita sekä järjestämällä torilla ja puistossa erilaisia tapahtumia. Lisäksi Turun pääkirjaston edestä Vähätorilta tai kirjaston sisäpihalta on määrä rakentaa Suurtorille tai Nunnankadulle vanhan keskustan ja liikekeskustan yhdistävä kevyen liikenteen Pennisilta.

Joulukuussa 2012 arkkitehti Marco Casagrande ehdotti, että Suurtorin autoliikenne ohjattaisiin kulkemaan Aurajoen ali kahdessa kolmikaistaisessa ja noin kilometrin pituisessa kalliotunnelissa. Näin tunnelin maanpäälliset alueet – Tuomiokirkkosilta ja sen läheiset pätkät Uudenmaan- ja Aninkaistenkatua – voitaisiin rauhoittaa liikenteellä. Ratkaisu antaisi keskustan sydänalueet Tuomiokirkolta Kauppatorille jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle. Tunneleista olisi kulkuyhteydet kahteen isoon pysäköintiluolaan, jotka sijoittuvat joen molemmin puolin.

Lähteet

• Turun Sanomat
• Turun kaupungin kulttuurikeskus

Aiheesta muualla

• Turun kaupungin kulttuurikeskuksen sivut
• Ihmiselle parempi keskusta -hanke