Hiusrasva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Italialainen näyttelijä Rudolph Valentino teki tiukasta rasvakampauksesta suositun.

Hiusrasva eli pomada on hiusten muotoiluun käytettyä voidetta. Nykyisin hiusrasvan perusainesosa on vaseliini, mutta pomadat sisältävät tämän lisäksi erilaisia hajusteita, mineraaliöljyjä ja vahoja. Tiukimmin tarttuvien rasvojen vaha on mehiläisvahaa.

Pomada on muihin hiustenhoitotuotteisiin nähden korostuneesti miesten tuote. Se ei kuivu, vaan jättää hiukset kosteiksi ja kiiltäviksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin hiusten muotoiluun käytettiin hyvin moninaisia tuotteita, kuten eläinrasvoja, mutta 1800-luvun teollistuminen mahdollisti hiusrasvan sarjatuotannon. Raaka-aineiksi vakiintuivat mehiläisvaha ja vaseliini, mutta pomadaa valmistettiin yhä myös ihrasta.

Rasvaiset kampaukset olivat useaan otteeseen muodissa 1900-luvulla, varsinkin vuosisadan alkupuolella. Ensimmäinen aalto nähtiin niin sanotulla kultaisella kaksikymmenluvulla, jolloin elokuvatähti Rudolph Valentino, "suuri latinorakastaja", nousi mykän elokuvan seksisymboliksi. Rasva oli noihin aikoihin suosittua Yhdysvaltain mustan väestön keskuudessa, koska se mahdollisti kiharien ja takkuistenkin hiusten kampaamisen. Afroamerikkalaisiin kohdistui tuolloin painetta peittää rotupiirteitään muun muassa suoristamalla hiuksiaan ja vaalentamalla ihoaan.

Taaksekammattu hiustyyli oli länsimaissa yleinen, lähes miesten normityyli läpi 1930- ja 1940-lukujen. Toisen maailmansodan jälkeen hiusrasva menetti suosiotaan Euroopassa, jossa siitä ja monista muista arkihyödykkeistä oli pulaa. Korvikkeena käytettiin jopa tavallista voita.

Viisikymmenluvulla pomada teki paluun rockabillyjen torttukampauksissa. Elvis Presley oli tunnettu rasvaisista kampauksistaan.

Uusi herääminen tapahtui 1970-luvun diskobuumin aikaan. Ilmiön alullepanija oli John Travolta ja hänen elokuvamusikaalinsa Grease (suom. Rasva).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]