Hissimusiikki
Wikipedia
Hissimusiikki on hisseissä, kauppakeskuksissa, puhelinkeskuksissa, hammaslääkäreillä ja monissa muissa julkisissa paikoissa kaiuttimista soivaa musiikkia.
Edellä mainituissa paikoissa voidaan soittaa esimerkiksi tunnettujen pop-kappaleiden kevyesti sovitettuja instrumentaaliversioita, mutta on olemassa myös varta vasten taustamusiikiksi sävellettyä musiikkia, jota pidetään jossakin määrin omana lajinaan (genrenään). Varsinainen hissimusiikki tyylilajina on vahvasti melodioihin nojaavaa, tempoltaan rentoa musiikkia, jossa käytetään usein sähköpianon tai erilaisten urkujen tapaisia soittimia. Joskus aidot soittimet on korvattu syntetisaattorin äänillä. Silloin kun taustamusiikkina käytetään pop-musiikin tunnettuja kappaleita – The Beatlesin melodiat lienevät käytetyintä materiaalia – on soittimina usein jousipainotteinen kevyt orkesteri tai esimerkiksi hillitty latinalaisvaikutteinen ryhmä. Varsinaisen taustamusiikin tai hissimusiikin sijasta monilla julkisilla paikoilla taustamusiikkina käytetään yksinkertaisesti radioasemia.
On väitetty, että taustamusiikki saisi ihmiset ostamaan enemmän tuotteita kaupoista. Toinen syy hissimusiikille voi olla pyrkimys luoda tietynlainen – kenties arkisen leppoisa – tunnelma. Jotkut ihmiset pitävät hissimusiikkia rentona ja asiaan kuuluvana, toiset taas ärsyttävänä. Radiokanavien käyttäminen taustamusiikkina voi kuitenkin ärsyttää enemmän kuin tarkoituksella neutraaliksi tehty hissimusiikki. Kun ihmiset valittavat taustamusiikista, on kyse yleensä radiokanavien tai pop-levyjen soittamisesta julkisella paikalla eikä varsinaisesta hissimusiikista, jota soitetaan suhteellisen pienellä äänenvoimakkuudella.
Hissimusiikin varsinkin anglosaksisissa maissa käytetty toinen nimitys on muzak, joka juontuu siitä, että alkuaikoina hissimusiikkia teki yhtiö nimeltä Muzak. Sanoja ”hissimusiikki” ja ”muzak” käytetään myös pilkkanimityksinä huonona pidetylle musiikille. Pilkkanimenä muzakkia on käytetty erityisesti smooth jazzista, joka on jazz-vaikutteista, tahallisen kevyttä instrumentaalimusiikkia. Samoin käsitettä on halventamismielessä yhdistetty easy listening -musiikkiin.
Hissimusiikille läheistä sukua on esimerkiksi osa tietokonepelien musiikista, erityisesti sen alalaji chiptune. Samoin ambient-musiikki on lähestymistavaltaan usein hieman samantyyppistä – esimerkiksi Brian Eno sävelsi tunnetuimman ambient-levynsä lentoasemien taustamusiikiksi rauhoittamaan lentopelosta kärsiviä matkustajia.
