Ayaan Hirsi Ali
| Ayaan Hirsi Ali | |
|---|---|
 Ayaan Hirsi Ali |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. marraskuuta 1969 Mogadishu, Somalia |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Ammatti | yhteiskuntatieteiden maisteri, kirjailija, poliitikko, tutkija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | englanti |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Aiheet | islamin kritiikki |
| Esikoisteos | Neitsythäkki (2005) |
| Palkinnot | |
|
2004 Belgian flaamilaisalueen liberaalien poliittisen seuran Prijs voor de Vrijheid -palkinto |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.ayaanhirsiali.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ayaan Hirsi Ali (syntyjään Ayaan Hirsi Magan; s. 13. marraskuuta 1969 Mogadishu, Somalia) on somalialaissyntyinen yhdysvaltalainen, tunnettu ja usein kiistelty kirjoittaja, feministi, elokuvantekijä ja islamin kriitikko.[1] Hänestä tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 2013.[2] Ennen sitä hänellä oli ollut Alankomaiden kansalaisuus.
Ayaan Hirsi Ali istui Alankomaiden edustajainhuoneessa vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) kansanedustajana 30. tammikuuta 2003 – 16. toukokuuta 2006. Hän jätti parlamentin ja muutti joksikin aikaa Yhdysvaltoihin hänelle väärin perustein myönnetystä turvapaikasta syntyneen kohun vuoksi. Kohun aikana Hirsi Alin ilmoitettiin menettävän Alankomaiden kansalaisuutensa, mutta myöhemmin Alankomaiden hallitus päätti, että hän saakin pitää sen.
Elämä ennen poliittista uraa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ayaan Hirsi Alin isä Hirsi Magan Isse kuului Somalian diktaattorin Siad Barren hallintoa vastustaneeseen oppositioon.[3] Hirsi Alin perhe joutui pakenemaan 1970-luvulla Somaliasta Saudi-Arabiaan, josta perhe muutti Etiopiaan ja edelleen Keniaan.[4]
Omien sanojensa mukaan Ayaan Hirsi Ali on taustaltaan tyypillinen radikaalimuslimi. Keniassa ollessaan hän kävi Nairobin islamilaista tyttökoulua. Radikaali-islamistinen opettajasisar Aziza teki 16-vuotiaaseen Hirsi Aliin suuren vaikutuksen. Hirsi Alista tuli itsekin harras muslimi, ja hän alkoi käyttää musliminaisten pitkää kaapua. 1980-luvun alussa Saddam Husseinin hallitsema Irak oli hyökännyt lännen, joidenkin arabimaiden ja myös Neuvostoliiton tukemana vastaperustettuun Iranin islamilaiseen tasavaltaan. Kuultuaan Irakin armeijan hirmutöistä Hirsi Ali halusi tulla itsekin marttyyriksi Irakin vastaisessa pyhässä sodassa. Jonkin aikaa Hirsi Ali kannatti myös islamistista ääriryhmää, Muslimiveljeskuntaa.[1]
Vuonna 1992 isä järjesti Hirsi Alin avioliiton Kanadassa asuvan kaukaisen serkun kanssa. Häiden jälkeen Hirsi Ali matkusti Saksaan, jonne hän jäi odottamaan oleskelulupaa Kanadaan. Saksasta hän kuitenkin karkasi junalla Alankomaihin, josta hän haki turvapaikkaa. Hänelle myönnettiin oleskelulupa humanitäärisistä syistä ja myöhemmin kansalaisuus. Hirsi Alin alkuperäinen nimi oli Ayaan Hirsi Magan, nykyisen nimensä hän otti saapuessaan Alankomaihin.[4]
Alankomaissa Hirsi Ali opiskeli yhteiskuntatieteitä Leidenin yliopistossa. Opiskeluvuosinaan hän työskenteli tulkkina ja kääntäjänä oikeus- ja maahantuloviranomaisten palveluksessa.[4] Hirsi Ali osaa hollannin lisäksi viittä kieltä (englantia, somalia, arabiaa, amharaa ja suahilia).
Hirsi Ali valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2000.[4] Hän pääsi töihin Alankomaiden työväenpuolueen PvdA:n tutkimuslaitokseen, Wiardi Beckman Stichtingiin syyskuussa 2001, juuri ennen 11. päivän iskuja. Hirsi Alin tutkimustyö keskittyi siihen, miten siirtolaisnaiset, eritoten muslimit, sopeutuivat Alankomaiden yhteiskuntaan.
Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirsi Alin kiistanalaiset mielipiteet aiheuttivat kitkaa työväenpuolueen sisällä. Hirsi Alin mielestä työväenpuolueessa ei ollut tarpeeksi tilaa eikä tukea siirtolaisyhteisöjen tiettyjen kulttuuripiirteiden aiheuttamien kielteisten seurausten kritiikille. Vuoden 2002 elokuussa julkaistussa kirjassa De zoontjesfabriek (Poikatehdas, julkaistu suomeksi 2005 osana kirjoituskokoelmaa Neitsythäkki) Hirsi Ali arvosteli islamin perinteisiä näkemyksiä naisen asemasta. Kirja käsitteli myös tiettyjä kulttuuriperinteitä kuten Somaliassa, Egyptissä ja joissain muissa Afrikan maissa yleistä naisten sukupuolielinten silpomista. Suomessa kirjan alkupuheesta oli karsittu osa tekstiä,[5] ja kustannusyhtiö vähätteli julkisuudessa kirjan totuusarvoalähde?.
Kirjansa julkaisemisen aikoihin Hirsi Ali kertoi radiohaastattelussa, että vaikka hän oli edelleen identiteetiltään muslimi, hän ei enää uskonut Jumalaan. Hirsi Alia, tämän työnantajaa ja Englannissa asuvaa isää oli aikaisemminkin uhkailtu tämän kärkevien mielipiteiden vuoksi, mutta haastattelu nosti tappouhkausten aallon. Syyskuun 2002 jälkeen Hirsi Ali on elänyt pysyvästi poliisin suojeluksessa ja hänelle on määrätty henkilökohtaiset turvamiehet.
Lokakuussa 2002 Hirsi Ali loikkasi työväenpuolueesta liberaaliseen kansanpuolueeseen, jonka parlamenttivaalilistalle hänet otettiin ehdokkaaksi. Tammikuun 2003 vaaleissa Ayaan Hirsi Ali valittiin alahuoneen jäseneksi.
Sanomalehti Trouw julkaisi Hirsi Alin haastattelun kolme päivää vaalien jälkeen. Haastattelussa tämä toteaa profeetta Muhammadin viimeiseen vaimoon Aišaan viitaten: ”Meidän länsimaisten mittapuidemme mukaan Muhammad on perverssi mies ja tyranni.”[6] Islamilaisen perimätiedon mukaan Aiša oli kuusivuotias, kun avioliitto solmittiin ja yhdeksänvuotias, kun Muhammed oli hänen kanssaan sukupuoliyhteydessä.[7][8][9]
Lisäksi Hirsi Ali sanoo, että ”mielestäni Muhammad on yksilönä halveksuttava. Muhammadin mukaan naisten on elettävä kotiensa vankeina, heidän on käytettävä huntua, heiltä on kielletty tietyt työt, heillä ei ole samaa perintöoikeutta kuin miehillä, heidät pitää kivittää, jos he syyllistyvät aviorikokseen – haluan näyttää, että on myös toisenlainen todellisuus kuin se ’totuus’, jota levitetään maailmalle saudien rahojen avulla.” Monet islamilaiset organisaatiot ja yksittäiset muslimit reagoivat raivostuneesti Hirsi Alin jyrkkiin mielipiteisiin ja uskosta luopumiseen. Rikosilmoitusten takia yleinen syyttäjä joutui arvioimaan Hirsi Alin lausuntoja, mutta totesi, ettei niitä voitu pitää yksittäisiä muslimeja syrjivinä eikä myöskään muslimien vastaisena kiihotuksena.
Vuonna 2004 Hirsi Ali teki lyhytelokuvaan Submission (Alistuminen, sana ’islam’ tarkoittaa alistumista) käsikirjoituksen ja oli sen kertojan äänenä. Filmi kertoo naisiin kohdistuneesta väkivallasta islamilaisessa yhteisössä. Filmissä esiintyvien naisnäyttelijöiden vartaloon on kirjoitettu Koraanin säkeitä, joilla naisten pahoinpitelemistä ja syrjintää on puolusteltu.[4]
Lyhytelokuva esitettiin alankomaalaisella TV-kanavalla elokuussa 2004. Muslimien piirissä reaktio elokuvaan oli pääosin kielteinen. Elokuvan ohjaajan, Theo van Goghin, henkeä uhattiin, ja radikaali-islamisti Mohammed Bouyeri murhasi van Goghin 2. marraskuuta 2004[4] tämän ollessa pyöräilemässä töihin. Murhaaja kiinnitti van Goghin ruumiiseen Hirsi Alille osoitetun avoimen kirjeen, jossa hän sekavien antisemitististen salaliittorönsyilyjen jälkeen julisti tuhoa Amerikalle, Euroopalle, Alankomaille, uskottomille fundamentalisteille ja Ayaan Hirsi Alille. Murhaaja oli syntynyt Alankomaissa, mutta hänen vanhempansa olivat lähtöisin Marokosta.
South Park -sarjan jakson 200 herättämän kohun yhteydessä Ayaan Hirsi Ali kommentoi South Parkin tekijöitä varoittanutta Revolution Muslim -sivuston kirjoitusta sanomalla, että "se ei ollut pelkkä varoitus, vaan hyökkäys ilmaisunvapautta vastaan". 200-jaksosta Hirsi Ali sanoi: "Se ei ollut pelkästään hauska tai ovela. Se toi esiin olennaisen asian ajasta, jossa elämme. On yksi ihmisryhmä, yksi uskonto, joka julistaa olevansa kaiken kritiikin yläpuolella."
Kansalaisuuskohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 2006 alankomaalainen Zembla-televisiodokumentti otti uudelleen esiin Hirsi Alin turvapaikkahakemukseen liittyvät epäselvyydet: Hirsi Ali oli hakiessaan turvapaikkaa valehdellut oikean nimensä, ikänsä ja maan, josta hän saapui. Hän oli kertonut näistä asioista julkisesti poliittisen HP/De Tijd -lehden haastattelussa jo syyskuussa 2002. Media alkoi spekuloida mahdollisuudella, että Hirsi Ali menettäisi kansalaisuutensa ja näin ollen myös parlamenttipaikkansa.
Aluksi liberaalien (VVd) siirtolaisministeri Rita Verdonk sanoi, ettei tutkisi asiaa, mutta populistisen Lijst Pim Fortuyn -johtajan Hilbrand Nawijnin vaatimuksesta hän myöntyi selvittämään sitä. Verdonk tunnetaan julkisuudessa nimellä "Rauta-Rita" tiukasta suhtautumisestaan maahanmuuttoon.
Asian tutkiminen kesti kolme päivää. Loppupäätelmä oli, että Hirsi Ali ei ollut saanut Alankomaiden kansalaisuutta laillisesti pätevällä tavalla valehdeltuaan ikänsä ja syntymäaikansa. Valehtelun motiivi oli välttää pakkoavioliitto ja saada turvapaikka Hollannista. Turvapaikan saamiseksi Hirsi Alin oli esitettävä tulevansa sotaa pakoon Somaliasta. Hän oli kertonut olevansa vuonna 1967 syntynyt Ayaan Hirsi Ali, vaikka itse asiassa olikin vuonna 1969 syntynyt Ayaan Hirsi Magan. Näin ollen Hirsi Ali tulkittiin laittomaksi siirtolaiseksi. Hirsi Ali erosi parlamentista 16. toukokuuta 2006 myönnettyään valehdelleensa turvapaikkahakemuksessa.[4] Hän ilmoitti muuttavansa Yhdysvaltoihin syyskuussa 2006. Hollannin pakolaisministeri sanoi kuitenkin 19. toukokuuta, ettei Hirsi Ali menettäisi kansalaisuuttaan, ja 27. kesäkuuta 2006 Hollannin tiedotusvälineet ilmoittivat maan hallituksen päättäneen, että Hirsi Ali saa pitää maan kansalaisuuden.
Kansalaisuuskohu johti lopulta Jan Peter Balkenenden hallituksen kaatumiseen, kun koalitiohallituksen pienin puolue Democraten 66 veti tukensa hallitukselta.[10]
Muutto Yhdysvaltoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2006 Hirsi Ali sai paikan American Enterprise Institutesta Washington, D.C.:sta[11]. Alankomaiden hallitus jatkoi hänen turvallisuuskustannustensa takaamista.
25. syyskuuta 2007 Hirsi Ali sai pysyvän oleskeluluvan Yhdysvaltoihin[12] samaan aikaan Alankomaiden oikeusministeri Hirsch Ballin ilmoitti Hirsi Alille, ettei Alankomaiden hallitus enää takaa hänen turvallisuuskustannuksiaan ulkomailla 1. lokakuuta 2007 alkaen. Hirsi Alista tuli Yhdysvaltain kansalainen vuonna 2013[13]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirsi Ali on naimisissa tietokirjailija Niall Fergusonin kanssa. Heidän poikansa Thomas syntyi joulukuussa 2011.[14]
Kääntyminen kristityksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2023 Hirsi Ali ilmoitti kääntyneensä kristityksi.[15] Hän katsoi, että länsimaista sivilisaatiota ahdisteli kolme erilaista, mutta toisiinsa liittyvää uhkaa: Kiinan ja Venäjän autoritaarinen ja sotaisa suurvaltapolitiikka, islamismin nousu ja kolmantena woke-ideologian leviäminen. Ainoa uskottava vastaus näille on Hirsi Alin mielestä juutalais-kristillinen traditio.[16]
Kansainväliset tunnustukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Belgian flaamilaisalueen liberaalien poliittinen seura Nova Civitas myönsi tammikuussa 2004 vuotuisen palkintonsa Prijs voor de Vrijheidin Hirsi Alille.[4]
- 20. marraskuuta 2004 Tanskan liberaalipuolue Venstre myönsi Hirsi Alille Vapaus-palkinnon tunnustuksena tämän työstä musliminaisten sortoa vastaan ja sananvapauden puolesta. Radikaali-islamistien tappouhkauksien vuoksi Hirsi Ali ei päässyt palkinnonjakotilaisuuteen, mutta matkusti vuotta myöhemmin (17. marraskuuta 2005) henkilökohtaisesti kiittämään Venstren puheenjohtajaa, Tanskan pääministeriä Anders Fogh Rasmussenia.[4]
- Vuoden 2005 huhtikuussa yhdysvaltalainen Time-aikakauslehti valitsi Hirsi Alin ”100 maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen” listalleen. Hirsi Ali oli luokiteltu listan ”Johtajia ja vallankumouksellisia” -ryhmään.[4]
- Vuoden 2006 tammikuussa Valittujen Palojen eurooppalaisten painosten toimittajat valitsivat Hirsi Alin vuoden 2006 eurooppalaiseksi, ja 23. tammikuuta EU-komissaari Neelie Kroes ojensi palkinnon Hirsi Alille Alankomaiden parlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa.[4]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- De zoontjesfabriek (Poikatehdas), 2002.
- De Maagdenkooi (Neitsythäkki), 2004.
Molempien kirjojen sisältö on julkaistu suomeksi 2005 osana kirjoituskokoelmaa Neitsythäkki. (Neitsythäkki: Islam, nainen ja fundamentalismi. Helsingissä: Otava, 2005. ISBN 951-1-20346-0. )
- Infidel. My Life, 2007 (Pakomatkalla. Helsingissä: Tammi, 2008. ISBN 9789513141455, ISBN 9513141454. )
- Nomad: From Islam to America, 2010.
- Heretic: Why Islam Needs a Reformation Now. New York: Harper Publications, 2015. ISBN 978-0062333933.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hirsi Ali, Ayaan: Pakomatkalla. Helsingissä: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4145-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Biography of Ayaan Hirsi Ali. African Success. 3.8.2009. Arkistoitu 3.3.2012. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Ayaan Hirsi Ali: Swearing In the Enemy. The Wall Street Journal. 18.5.2013. Arkistoitu 1.3.2014. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Pakomatkalla, s. 46
- ↑ a b c d e f g h i j k Choudhury, Sohail: Controversial Ayaan Hirsi Ali, Muslim turned atheist, to resign from Dutch Parliament 20.5.2006. Asian Tribune. Arkistoitu 14.5.2010. Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Publisher says "technical error" led to omission of part of book critical of Islam. Helsingin Sanomat – International Edition. Arkistoitu 30.9.20007. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Pakomatkalla s. 347
- ↑ Al-Bukhari: Wedlock, Marriage (Nikaah)- Vol. 7, Book 62, Hadith 64 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Haettu 1.3.2020. sunnah.com.
- ↑ Al-Bukhari: Wedlock, Marriage (Nikaah)- Vol. 7, Book 62, Hadith 64 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Haettu 1.3.2020. sunnah.com.
- ↑ Sunan al-Dawud sunnah.com.
- ↑ Row brings down Dutch government 29.6.2006. BBC News. Viitattu 27.07.2007. (englanniksi)
- ↑ Scholars & Fellows – Ayaan Hirsi Ali Resident Fellow American Enterprise Institute for Public Policy Research. Arkistoitu 9.7.2009. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Noted Author Ayaan Hirsi Ali Receives Her Green Card Lexisnexis. (englanniksi)
- ↑ Maley, Jacqueline: Why did Ayaan Hirsi Ali really cancel her Australian speaking tour? The Sydney Morning Herald. 7.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Dhillon, Sunny: Ayaan Hirsi Ali: from Muslim 'infidel' to mother The Globe and Mail. 16.3.2012. Viitattu 14.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Jones, Saah: The Infidel Turned Christian Intelligencer. 29.11.2023. Viitattu 12.12.2023.
- ↑ Ayaan Hirsi Ali: Why I am now a Christian Unherd. 11.11.2023. Viitattu 12.12.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ervamaa, Tomi: Isku islamin ytimeen Armotta kärjistävän Ayaan Hirsi Alin mielestä naisten sorto on osa islamia. Helsingin Sanomat. 18.9.2005. Arkistoitu 20.4.2009. Viitattu 28.4.2021.
- Musliminaisten puolestapuhuja Ayaan Hirsi Ali on Vuoden eurooppalainen. Valitut Palat – Lehditötiedote. 5.1.2006. Arkistoitu 28.10.2007. Viitattu 28.4.2021.
- Kuortti, Joel: Epämiellyttävä neitsythäkki Agricola – Suomen humanistiverkko. 29.1.2006. Arkistoitu 11.4.2021. Viitattu 28.4.2021.
- Niemelä, Jussi K.: Epäilijän omakuva Ayaan Hirsi Ali: Infidel (Free Press 2007) Vapaa Ajattelija. 2/2007. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
- Masso, Iivi Anna: Hirsi Ali Uusi Suomi blogit. 22.11.2007. Viitattu 28.4.2021. (englanniksi)
- tarvainen, Tiina: Kirjatutka: Hijabinsa hylännyt feministi Ulkopoliittinen instituutti. Viitattu 28.4.2021.
| ||||||||||||||||||||||||||
