Hindenburg (zeppeliini)
Wikipedia
Ilmalaiva Hindenburg oli sisarlaivansa (Graf Zeppelin II) ohella maailman suurin koskaan rakennettu ilmalaiva. Se nimettiin presidentti Paul von Hindenburgin mukaan, joka oli Saksan tasavallan presidentti ennen kansallissosialistien ja Adolf Hitlerin valtaannousua.
Hindenburg tuhoutui Yhdysvalloissa Lakehurstissa New Jerseyssä, 6. toukokuuta 1937.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ilmalaiva Hindenburg
LZ-129 Hindenburg ja sen sisarlaiva LZ-130 Graf Zeppelin II ovat suurimmat koskaan rakennetut ilma-alukset. Aluksen suurin pituus oli kolminkertainen verrattuna Boeing 747 -lentokoneeseen.
Alus pystyi kuljettamaan 76 matkustajaa, (Atlantin ylityksillä 50) ja suurin miehistön määrä oli 61. Hindenburg maksoi rakennusaikanaan (1935) 500 000 Englannin puntaa. Ensilentonsa Hindenburg teki maaliskuussa 1936.
Alun perin Hindenburgissa oli tarkoitus käyttää turvallista heliumia, mutta tuohon aikaan Yhdysvalloilla oli monopoli heliumin valmistuksessa eikä USA myynyt kaasua kansallissosialistiseen Saksaan. Tästä syystä Hindenburgin kaasutankeissa käytettiin helposti saatavaa, mutta syttymisherkkää vetyä.
[muokkaa] Tuho
Hindenburg tuhoutui Yhdysvalloissa Lakehurstissa New Jerseyssä, merivoimien lentokentän yllä 6. toukokuuta 1937. 36 matkustajasta ja 61 miehistön jäsenestä menehtyi onnettomuudessa 13 matkustajaa ja 22 miehistön jäsentä. Lisäksi yksi kenttähenkilökuntaan kuuluva menehtyi jäädessään putoavan rungon alle. Kaiken kaikkiaan Hindenburg kuljetti onnettomuushetkellä 97 henkilöä. Onnettomuus merkitsi lopun alkua suurten ilmalaivojen aikakaudelle.
Hindenburg tuhoutui noin puolessa minuutissa.
[muokkaa] Hindenburgin onnettomuuden syyt
Syy tuhon laajuuteen oli aluksen kaasusäiliöissä ollut erittäin räjähdysaltis vetykaasu. Vety oli kuitenkin vain onnettomuutta tehostava tekijä, ei sen aiheuttaja. Vedyn räjähdysherkkyyden takia alus oli suunniteltu hyvin paloturvalliseksi. Esimerkiksi Hindenburgin sisätiloissa pidettiin jatkuvaa ylipainetta, jotta räjähdysaltis vety pysyisi poissa sisätilojen sytytyslähteistä.
Onnettomuuden välitön syy oli virheellinen saumaus ilmalaivan rungossa. Virheen johdosta rungossa, jonka oli pitänyt olla puolijohtava, oli katkoksia, joten staattinen sähkö aiheutti runkoon varauksia, jotka lopulta purkautuivat kipinöintinä. Aluksen kiinnittyessä maahan varaus purkautui, ja aluksen pinnoite syttyi tuleen. Tätä puolestaan seurasi vetysäiliöiden räjähdys. Pinnoite oli alun perin suunniteltu turvallisuutta edistäväksi tekijäksi – heijastamaan lämpösäteilyä pois rungosta – mutta sen sisältämä alumiinijauhe aiheutti lopulta Hindenburgin tuhon.
Pinnoite oli monikerroksista ja esti alumiinijauheiden sekoittumisen, mistä olisi tullut termiittiä.
[muokkaa] Tekniset tiedot
- Pituus: 245 m
- Halkaisija: 41 m
- Kaasusäiliöiden tilavuus 200 000 m³
- Jaettu 16 säiliöön
- Noste 1 099 MN
- Moottorit: 4x12 sylinterisiä Daimler Benz -dieselmoottoreita, yhteensä 1 200 hv (890 kW)
- Suurin nopeus: 135 km/h
- Hindenburgin kaikki kantavat rakenteet olivat duralumiinia.
