Tutsit
| Tutsit | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | ruanda, kirundi | ||||||
| Uskonnot | katolilaisuus, perinteiset uskot | ||||||
Tutsit ovat afrikkalainen etninen ryhmä, joka elää pääasiassa Burundin ja Ruandan alueella. Kansannimeä on varsinkin aikaisemmin käytetty myös muodoissa tussit eli watussit, missä alkutavu wa- on paikallisen kielen mukainen monikon etuliite. Tutsit joutuivat vuonna 1994 raa’an kansanmurhan kohteeksi Ruandassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutsien esi-isät tulivat tutsien nykyisille asuinalueille 1500-luvulla. Ennen heitä alueella oli elänyt twa-pygmejä, jotka alueelle ennen tutseja tulleet hutut olivat samoin syrjäyttäneet. Tutsien tullessa alueelle he orjuuttivat hutut ja perustivat Ruandan ja Urundin kuningaskunnat. Kuningaskunnat joutuivat 1800-luvun lopulla Saksan alaisuuteen, vaikkakaan niitä ei hallittu kovin tarkasti. Belgia miehitti alueen ensimmäisessä maailmansodassa ja vuonna 1962 molemmat maat, Ruanda ja Burundi itsenäistyivät. Burundissa hallitsi tutsilainen kuningas, kun taas Ruandasta tuli tasavalta jota hallitsivat hutut. Burundissa tapahtui kuningaskunnan päättänyt vallankaappaus vuonna 1966 ja vuonna 1972 alkoi hutujen kapina, jonka johdosta useita tuhansia tapettiin. Tutsit pysyivät kuitenkin maan johdossa. Ruandassa hutujen ja tutsien välillä oli ollut taisteluja jo heti itsenäistymisen jälkeen ja sitä ennenkin. Tilanne johti lopulta Ruandan kansanmurhaan, jossa kuoli lähinnä tutseja.[1]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinkeinot ja yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutsit olivat aikoinaan alueensa ainoita, jotka saattoivat pitää itsellään karjaa. Nykyisin tällaisia etuoikeuksia ei enää ole. Kahvi ja tee ovat tärkeitä viljelyskasveja. Nauta, vuohi ja lammas ovat tärkeimmät karjaeläimet. Tutsien perinteinen ruokavalio koostui paljolti maidosta ja voista. Niiden lisäksi syötiin banaaneja ja papuja. Banaaneista ja hunajasta tehtiin alkoholipitoisia juomia.[2]
Tutsit muodostivat pitkään maidensa hallitsevan yläluokan. He muodostivat perinteisesti myös sotilasluokan.[2] Naimisiin mentäessä sulhasen pitää maksaa vaimonsa vanhemmille. Tutsit menevät naimisiin yleensä vain keskenään, mutta joidenkin hutumiesten sallitaan avioitua tutsinaisten kanssa. Avioliitossa syntyneitä lapsia pidetään tutseina. Uskonnoltaan suurin osa tutseista on katolilaisia ja jotkut seuraavat myös luonnonuskontoja.[3]
Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruandassa hutut, kuten myös tutsit, puhuvat ruandan kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisten kielten bantukielten haaraan. Burundissa sekä tutsit että hutut puhuvat samaan kieliryhmään kuuluvaa kirundin kieltä.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Giles, Bridget: Peoples of East Africa. The Diagram Group, 1997. ISBN 0-8160-3484-2. (englanniksi)