Hietikkonata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hietikkonata
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Pikkunadat Festuca
Laji: polesica
Kaksiosainen nimi

Festuca polesica
Zapał

Synonyymit
  • Festuca beckeri (Hack.) Trautv.[1]
Katso myös

  Hietikkonata Wikispeciesissä
  Hietikkonata Commonsissa

Hietikkonata (Festuca polesica) on pikkunatojen sukuun kuuluva heinäkasvi. Se muistuttaa lampaannataa (Festuca ovina), jonka kanssa se kuuluu samaan lajiryhmään, lampaannataryhmään (Festuca ovina -ryhmä). Hietikkonata kasvaa 20–60 senttimetriä korkeaksi ja muodostaa tiheitä mättäitä. Lehdet ovat sileitä ja harmaanvihreitä, rihmamaisia – neljän millimetrin levyisiä.[2][3]

Hietikkonata Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa hietikkonata on hyvin harvinainen vain ihan lounaassa kasvava heinä. Sen esiintymiä on löydetty Varsinais-Suomesta ja Hankoniemeltä.[4][3] Lajin kasvupaikkoja Suomessa ovat merenrantojen hietikot ja dyynit.[3] Hietikkonata on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, jota uhkaa elinympäristön kuluminen tai umpeenkasvaminen.[5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Lajitietokeskus: Hietikkonata – Festuca beckeri | Taksonomia Laji.fi. Viitattu 4.12.2023.
  2. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 821. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  3. a b c Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Hietikkonata Festuca polesica) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
  5. Hietikkonata – Festuca polesica Punaisen kirjan verkkopalvelu. Viitattu 12.9.2021.
  6. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 195. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3805-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.