Hietamäen rautatieasema
| Hietamäen rautatieasema | |
|---|---|
 Hietamäen asema vuonna 2007 |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Htm [1] |
| Rataosa | Turku–Hangonsaari |
| Sijainti | |
| Osoite | Hietamäentie 156, 23140 Hietamäki |
| Kunta | Mynämäki (vuoteen 2006 Mietoinen) |
| Avattu | 1.9.1924[2] |
| Lakkautettu | |
| • henkilöliikenne | 27.5.1990[2][3] |
| • tavaraliikenne | 1.1.1970[2][4] |
| Asemarakennus | |
| Tyyppi | Puurakenteinen asemarakennus |
| Suunnittelija | Jarl Ungern[4] |
| Valmistunut | 1924[5] |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 1 pääraide |
|
|
|
Hietamäen rautatieasema (lyh. Htm) on Mietoisten Ravean kylässä sijaitseva, Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hietamäen rautatieasema on valmistunut vuonna 1924, yhtä aikaa koko Uudenkaupungin radan valmistumisen kanssa.[5] Neljänkymmenen toimintavuoden jälkeen asema alennettiin seisakevaihteeksi 1.10.1963, jolloin myös lipunmyynti asemalla lopetettiin. Vuonna 1970 liikennepaikka muutettiin seisakkeeksi, jolloin myös tavaraliikenne asemalla loppui.[2][4][6] Tämän jälkeen asema oli vuosia asuinkäytössä. Aseman tiloissa kokoontui myös paikallinen partiolippukunta.[5]
Liikennepaikalla pysähtyi aseman sulkemisen jälkeenkin tarvittaessa osa rataosalla liikennöineistä henkilöjunista, aina vuonna 1990 tapahtuneeseen liikennepaikan lopulliseen lakkautukseen asti. Lakkautusta edeltävän viimeisen aikataulukauden aikana liikennepaikalla pysähtyi tarvittaessa ainoastaan yksi työläisliikenteeseen tarkoitettu junapari päivässä, juna 373 aamulla ja juna 378 iltapäivällä.[2][7]
Asema sivurakennuksineen on ollut toukokuusta 2008 lähtien yksityisomistuksessa oltuaan useiden muiden lakkautettujen suomalaisten rautateiden liikennepaikkojen tavoin Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalla.[2][4][8] Ennen kauppaa huonoon kuntoon päässeen aseman tiloissa oli vuokralla paikallinen partiolippukunta.
Asema ja muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mallipiirustusten mukaan tehdyn asemarakennuksen on suunnitellut rautatiehallituksen arkkitehti Jarl Ungern[2][4] Aseman itäpäädyssä sijaitsi alun perin iso varasto ja lastauslaituri ja länsipäädyssä puolestaan oli puuvaja ja pienempi varasto. Kaksikerroksisen keskiosan alakerrassa sijaitsi yhdistetty porraskomero ja eteinen, niiden perässä lipunmyynti- ja odotussali sekä kaksi toimistohuonetta. Yläkerrassa sijaitsi alun perin asemamiehen keittiön ja kahden huoneen asunto. Tilaan on kuulunut myös noin viisi hehtaaria peltomaata asemamiehen viljeltäväksi. Asemarakennus on perustettu harkkoperustukselle, se on vuorattu pystyllä lomalaudoituksella ja sen ikkunat ovat ristipuitteiset.[5] Asemarakennuksen lisäksi tontilla on myös suunnilleen samanikäiset kellari ja sauna.[8][9] Alun perin tontilla sijaitsi myös vesitorni, josta höyryveturit ottivat vesitäydennystä. Torni kuitenkin purettiin vuonna 1987.[2]
Koppelin talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aseman kanssa samaan aikaan sen välittömään läheisyyteen rakennettiin myös Koppelin talo, jonka alakerrassa toimi kauppa ja kahvila aseman perustamisesta aina 1930-luvun lopulle asti. Nykyään myös Koppelin tila on kokonaan asuinkäytössä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Liikennepaikkojen välimatkat, s. 28. Helsinki: Valtionrautatiet, 1.11.1977.
- ↑ a b c d e f g h Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 113. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
- ↑ Liikennepaikkahaku (haku termeillä "Nimi: Hietamäki") Vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 10.2.2009.
- ↑ a b c d e Sari Honkasalo: Hietamäen asemasta muotoutuu remontilla nuoren miehen koti. Vakka-Suomen Sanomat, 24.9.2009, s. 10-11.
- ↑ a b c d e Kauko-Vainio Sinikka: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 133. Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 1993. ISBN 951-9125-96-5.
- ↑ Anu Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma: Paikallishistorian kurssi 9.2.-23.3.1999, luentotiivistelmät. users.utu.fi. 1999. Viitattu 10.1.2008.
- ↑ Turku–Uusikaupunki–Turku -aikataulu (junat nro 373, 378) kevät 1990. Valtionrautatiet. Viitattu 11.2.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Senaatti-kiinteistöt: Hietamäen liikennepaikan myynti-ilmoitus (pdf) senaatti.fi. 18.9.2007. Viitattu 8.11.2007. [vanhentunut linkki]
- ↑ Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Arkistoitu 26.5.2012.