Hevospihatto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sisäkuvaa pihattotallista

Hevospihatto (myös pihattotalli tai pihatto) on hevosille tarkoitettu eläinsuoja, joka käsittää katoksen tai kolmen seinän muodostaman hallin ja sitä ympäröivän aitauksen. Pihatossa hevoset saavat itse päättää ovatko ulkona vai sisällä, ja pystyvät siten ulkoilemaan ja liikkumaan ympäri vuorokauden. Pihatto korvaa perinteisen tallin ja hevosten päivätarhauksen. Nimi pihatto tulee pihattonavetasta, joka on periaatteeltaan samantapainen eläinsuoja nautakarjalle.

Hevospihatot ovat pitkään olleet yleisiä muun muassa Keski-Euroopassa, mutta pohjoisessa hevosten hoitaminen ja kasvattaminen pihatto-olosuhteissa on viime vuosiin saakka ollut vähäistä.lähde?

Nykyisin Suomessa arvioidaan olevan noin 200 viiden–kymmenen hevosen pihattoa, lisäksi pienempiä pihattoja on runsaasti. Hevosten hoitaminen kylmissä olosuhteissa luo hoidolle omia haasteita. Soveltuvuus on myös rotusidonnaista, esimerkiksi shetlanninponit ja islanninhevoset selviytyvät paksun talvikarvansa ansiosta kylmissä olosuhteissa ilman erityisjärjestelyjä. Useimpien hevosrotujen ruokintaa on kuitenkin lisättävä kylminä aikoina korvaamaan ruumiinlämmön ylläpitoon kulunutta energiaa.[1]

Keskustelu siitä, onko pihatto hyvä tallimuoto pohjoisissa olosuhteissa, on vielä kesken.lähde?

Pihaton vaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihatto rakennetaan yleensä kylmäksi rakennukseksi ilman erityisiä lämmöneristeitä. Silti pihatoksi ei kelpaa mikä tahansa rakennus, vaan myös pihattorakentamiselle on omat erityisvaatimuksensa liittyen esimerkiksi eläinsuojelumääräyksiin.

Ihanteellisessakenen mukaan? pihatossa uloskäyntejä makuuhallista on vähintään kaksi ja ne on rakennettu niin, ettei sisälle tuule. Vesipisteet ovat jäätymättömiä ja niitä on riittävän monta, jotta vettä olisi tarjolla koko ajan. Ruokinta kannattaa järjestää ulos tarhaan niin, että myös hevosten liikunnan tarve täyttyy luonnollisella tavalla.

Pihaton ulkoilualueisiin kohdistuu huomattavaa ympäristökuormitusta, minkä vuoksi tarhan pohjan täytyy olla hyvin perustettu, esimerikiksi hiekkapohjainen. Myös tarhan puhtaana pitämiseen, laidunalueiden uusimiseen ja laidunkiertoon täytyy kiinnittää erityistä huomiota.

Makuuhallin lattiana voi olla betoni- tai maalattia. Betonilattia on yleensä helpompi pitää puhtaana. Makuuhallin pohjaa käytetään myös lantavarastona, joka lämmittää siinä makaavaa hevosta. Tämän vuoksi pohja saattaa nousta merkittävästi talven aikana, joka täytyy huomioida rakennuksen kattokorkeudessa. Turve, puru ja olki ovat yleisiä kuivikkeita, mutta myös sanomalehtipaperia voi laittaa alimmaiseksi imemään kosteutta.

Hallin tai katoksen on oltava niin iso, että kaikki pihaton hevoset mahtuvat sinne ilman tungosta ja turhia tappeluita. Eläinsuojelulaissa on säädelty pihaton vähimmäisala hevosta kohden.[2] Huomiota on kiinnitettävä myös ruokinta- ja juomalaitteiden sijoittamiseen ja määrään. Muuten vaarana on, että hevoslauman arvoasteikon alimmat jäsenet eivät pääse lainkaan lepäämään, syömään tai juomaan.

Eläinsuojelumääräysten mukaan jokaista alkavaa kymmenen hevosen ryhmää kohden täytyy olla yksi lämmitettävä hoitotila eli karsina muun muassa sairastapausten vuoksi.[3]

Hevosten hoito pihatossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hevosten hoito pihatossa ei välttämättä ole sen helpompaa kuin perinteisessä talliympäristössäkään. Vaikka hevosia ei tarvitsekaan kuljettaa päiväksi ulos ja yöksi sisään, vaativat ne kuitenkin päivittäistä hoitoa. Hoidon haasteellisuuden vuoksi pihatoissa pidetäänkin lähinnä varsoja, siitostammoja tai vain kevyessä käytössä olevia hevosia.lähde? Mitään varsinaista estettä sille, että pihatossa pidettäisiin myös kilpa- ja harrastehevosia, ei kuitenkaan ole. Tämä edellyttää erityisesti varuste- ja hoitotilojen huomioimista rakennusvaiheessa.

Vaikka pihatossa asuisi suuri hevoslauma, on lauman jokaisen jäsenen hyvinvointia tarkkailtava päivittäin. Keskeisimpiä asioita on varmistaa, että kaikki lauman jäsenet saavat omien tarpeidensa mukaan ravintoa. Siksi esimerkiksi väkirehuruokinta tulisi suorittaa niin, että hevoset ovat kytkettyinä, eivätkä pääse häiritsemään toisten ruokintaa.

Pieniä haavoja ja ruhjeita saattaa esiintyä pihattohevosilla normaalia enemmän, joten erilliset hoitotilat ovat myös tarpeen. Hionnut tai märkä hevonen tulisi voida kuivattaa sisätiloissa ennen sen viemistä yöksi pihattoon. Pihatossa hevosen kuivattaminen onnistuu loimin, mutta silloin on huolehdittava loimien riittävästä vaihtovälistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hevostietokeskus (Kylmäpihatto hevosen elinympäristönä) Viitattu 18.9.2011.
  2. Eläinsuojelulaki (Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 10.6.2010/588, Liite 3) Viitattu 14.9.2011.
  3. Eläinsuojelulaki (Valtioneuvoston asetus hevosten suojelusta 10.6.2010/588, 5§, Karsina ja pilttuu) Viitattu 14.9.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]