Heteromeles arbutifolia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heteromeles arbutifolia
marjonut yksilö luontaisessa ympäristössään
marjonut yksilö luontaisessa ympäristössään
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Amygdaloidae
Suku: Heteromeles
Laji: arbutifolia
Kaksiosainen nimi
Heteromeles arbutifolia
(Lindl.) M.Roem.
Levinneisyyskartta
Heteromeles arbutifolia range map.jpg
Synonyymit

Heteromeles salicifolia
Photinia arbutifolia Lindl.

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Heteromeles arbutifolia Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Heteromeles arbutifolia Commonsissa

Heteromeles arbutifolia on monivuotinen pensas, joka kasvaa luontaisesti Yhdysvalloissa Oregonin luoteisosissa ja Californiassa sekä Meksikossa Baja Californian alueella. Se on sukunsa Heteromeles ainoa laji ja läheistä sukua aasialaiselle Photinia-suvulle.

H. arbutifolia on tärkeä osa rannikkomaruna-aron, kuiviin kausiin sopeutuneen chaparral-pensaikon ja Kalifornian tammimetsän elinympäristöjä.[1] Laji tunnetaan englanniksi nimillä "Christmas berry" ("joulumarja") ja "California holly" ("kalifornianorjanlaakeri"). Hollywood sai nimensä Los Angelesin kukkuloilla yleisenä kasvaneesta pensaasta.[2]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H. arbutifolia kasvaa yleensä 2-5 metriä korkeaksi, joskus 10-metriseksi varjoisalla paikalla. Pensaan latvus on pyöreän epäsäännöllinen. Runko on harmaa, versoissa on hentoa nukkaa[3]. Lehdet ovat ikivihreät ja nahkamaiset, lyhyen nirhalaitaiset[3]. Lehden suonet jatkuvat nirhoihin[3], ruoti on lyhyt. Lehtien pituus on 5–10 cm[3] ja leveys 2–4 cm. Pensas kukkii alkukesällä pienin valkoisin kukin, jotka ovat läpimitaltaan 6–10 mm ja kasvavat tiuhoissa tertuissa. Kukassa on viisi pyöreähköä terälehteä.

Hedelmä on mehevä pohjushedelmä, läpimitaltaan 5-10 mm, soikea, kirkkaan punainen tai keltainen.[3] Hedelmäliha on jauhomaista, kookkaahkoja sileitä ruskeita siemeniä on kahdesta kolmeen kappaletta.[3] Hedelmiä kehittyy runsain määrin. Ne kypsyvät syksyllä ja säilyvät pitkälle talveen.

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H. arbutifolia menestyy vettä läpäisevässä maaperässä jopa eteläisessä Englannissa. Lintujen suosimat kirkkaanpunaiset marjat ovat talvella näyttävät.

Monien muiden Rosaceae-heimon Maleae-tribuksen lajien tavoin H. arbutifolia on altis tulipoltteelle.[4]

Perhoset käyvät pensaan kukissa, jotka tuoksuvat miedosti orapihlajamainen tuoksu. Hedelmiä syövät linnut kuten matkijat, punarintarastas ja amerikantilhi sekä nisäkkäät kuten kojootit ja karhut.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutamat intiaaniheimot kuten Chumashit, Tongvat ja Tataviamit ovat käyttäneet pensaan marjoja ruoaksi ja lehtiä vatsalääkkeeksi. Marjoista voi myös valmistaa hilloa. Myöhemmin uudisasukkaat valmistivat marjoista sokerin kanssa vanukkaita ja hedelmäviiniä.

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H. arbutifolian marjat ovat happanan karvaita ja sisältävät pieniä määriä syanogeenisiä glykosideja, jotka hajoavat ruoansulatuksessa sinihapoksi.

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1920-luvulla pensaan oksien keräämisestä joulukoristeeksi tuli Los Angelesissa niin suosittua, että Kalifornian osavaltiossa säädettiin laki, joka kielsi pensaan oksien keräämisen ilman maanomistajan lupaa (CA Penal Code § 384a).[5][6]

H. arbutifolia julistettiin Los Angelesin tunnuskasviksi 17. huhtikuuta 2012.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. C.M. Hogan, 2008
  2. Rundel, Philip W; Gustafson, Robert: Introduction to the Plant Life of Southern California: Coast to Foothills, University of California Press, 2005 (ISBN 0-520-24199-1), s. 103
  3. a b c d e f Heteromeles arbutifolia Jepson Flora Project. Regents of the University of California. Viitattu 28.4.2014.
  4. Austin Hagan, Edward Sikora, William Gazaway, Nancy Kokalis- Burelle, 2004. Fire Blight on Fruit Trees and Woody Ornamentals, Alabama A&M and Auburn Universities, viitattu 28.4.2014
  5. McKinney, John: California Holly Adds Color to Trail Up Mt. Hollywood. Los Angeles Times, 6.12.1986. Artikkelin verkkoversio.
  6. California Penal Code Section 384a
  7. Item No. (28) Journal/Council Proceedings. LA City Council. Viitattu 23 November 2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]