Hesione

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herakles surmaa Troijan kuninkaan Laomedonin. Taustalla Hesione.

Hesione oli kreikkalaisessa mytologiassa Troijan prinsessa, kuningas Laomedonin tytär ja Priamoksen sisar. Hänestä tuli Salamiin kuninkaan Telamonin toinen vaimo. Hänellä ei kuitenkaan ollut asemaa laillisena puolisona avioliitossa; hänen poikaansa tästä suhteesta nimitetään aviottomaksi lapseksi[1].

Ennen Troijan sotaa Poseidon ja Apollon, jotka olivat uhmanneet Zeusta, lähetettiin rangaistukseksi palvelemaan kuningas Laomedonia. Vuoden kuluttua töiden valmistuttua Laomedon ei kuitenkaan maksanut näiden ansaitsemaa palkkaa, jolloin Poseidon lähetti rangaistukseksi petoksesta merihirviön piinaamaan Troijaa.[2]

Laomedon päätti oraakkelin neuvosta uhrata tyttärensä Hesionen Poseidonille toivoen siten lepyttävänsä tämän. Herakles saapui kuitenkin paikalle ja tarjoutui pelastamaan Hesionen, jos Laomedon antaisi palkkioksi jumalaista syntyperää olevat tammat. Saatuaan lupauksen tästä Herakles surmasi pedon ja siten pelasti Hesionen. Laomedon rikkoi kuitenkin tämänkin lupauksensa, ja Herakles joutui palaamaan takaisin tyhjin käsin uhaten kuitenkin Troijaa sodalla. Diodoros Sisilialaisen mukaan Herakles olisi kuitenkin saanut tammat muiden runsaiden lahjojen kera, mutta jättänyt nämä Laomedonin huostaan odottamaan, että hän saisi haettua ne myöhemmin. Samaten Hesione olisi valinnut lähtevänsä mieluummin Herakleen mukaan pelätessään, että paikalle ilmestyisi uudelleen merihirviö, ja kaupunkilaiset jälleen vaatisivat hänen uhraamistaan[3].

Herakles palasikin myöhemmin – yhdessä Oikleen ja Telamonin kanssa – ja alkoi piirittää Troijaa, tappoi Laomedonin ja tämän pojat Priamosta lukuun ottamatta. Hesionen Herakles antoi palkintona Telamonille[4]. Telamon vei Hesionen mukanaan, ja tämä synnytti hänelle pojan, Teukroksen, joka myöhemmin liikkui yhdessä velipuolensa Aiasin kanssa[5].

Priamoksen kohtalosta tässä yhteydessä on olemassa kaksi erilaista versiota. Ensimmäisen mukaan Herakles lupasi annettuaan Hesionen Telamonille tämän saada valita kenet tahansa muista vangeista mukaansa. Kun Hesione valitsi Podarkeen (Priamos), Herkules sanoi tämän täytyvän ensin tulla orjaksi, josta voidaan maksaa lunnaat. Niin Hesione osti veljensä kultaisella huivillaan. Tästä alkaen Podarkesta alettiin kutsua Priamokseksi (m. kreik. priamai, ”ostaa”)[4]. Toisen lähteen mukaan Priamos ei olisikaan ollut Troijassa koko hyökkäyksen aikana, vaan sotaretkellä Fryygiassa, jonne hänen isänsä oli hänet lähettänyt johtamaan armeijaa[6]. Palattuaan ja todettuaan asioiden tolan hän lähetti Antenorin Kreikkaan vaatimaan Hesionen vapauttamista, mutta tämä vaatimus torjuttiin useaan kertaan ja Antenor ajettiin pois. Tapahtuma toimi motiivina Priamokselle hyväksyä myöhemmin Helenan sieppaus[7].

Muita Hesione-nimisiä naisia kreikkalaisessa mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Homeros, Ilias 8.273–291 (engl. käännös)
  2. Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.9 (engl. käännös)
  3. Diodoros Sisilialainen, Historian kirjasto 4.42.1–7 (engl. käännös)
  4. a b Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.6.4 (engl. käännös)
  5. Hyginus, Fabulae xcvii (engl. käännös)
  6. Dares Fryygialainen, Troijan tuho 3 (engl. käännös)
  7. Dares Fryygialainen, Troijan tuho 4–5 (engl. käännös)
  8. Aiskhylos, Kahlehdittu Prometheus 545–560 (engl. käännös)
  9. Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.1.5 (engl. käännös)