Hermo

Wikipedia

Hermo (lat. nervus) on vievistä ja tuovista hermosyistä sekä sidekudoksesta koostuva rakenne, joka mahdollistaa hermoimpulssien siirtymisen elimistössä.^[1] Varsinainen hermo muodostuu aksonien eli hermosyiden muodostamista hermosyykimpuista. Hermot voivat olla metrinkin mittaisia ja suurimmat hermot erottuvat jopa paljaalla silmällä. Hermoja kulkee kaikkialla elimistössä ja suurin osa soluista on jollakin tavalla yhteydessä ainakin yhteen hermoon.

Sisällysluettelo 1 Selkäydinhermot 2 Aivohermot 3 Katso myös 4 Lähteet

[muokkaa] Selkäydinhermot

Pääartikkeli: Selkäydinhermot

Selkäydinhermoja on ihmisellä 31 paria. Ne alkavat selkäytimestä kahtena haarana ja yhdistyvät varsinaiseksi selkäydinhermoksi tullessaan ulos nikamien välistä.

[muokkaa] Aivohermot

Pääartikkeli: Aivohermot

Aivohermoja on yhteensä 12 paria ja niistä suurin osa risteytyy puolelta toiselle siten, että oikea aivopuolisko saa tietoa ja hermottaa vasenta puolta elimistöstä. Vasen aivopuolisko vastaavasti hermottaa oikeaa puolta elimistöä.

[muokkaa] Katso myös

• Autonominen hermosto
• Hermosto
• Keskushermosto
• Neuroni
• Somaattinen hermosto
• Ääreishermosto

[muokkaa] Lähteet

Tämä hermostoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.