Herman Standertskjöld-Nordenstam

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Herman Sigfrid Standertskjöld-Nordenstam (15. helmikuuta 1854 Tula, Venäjän keisarikunta – 13. elokuuta 1934 Helsinki, Suomi)[1] oli suomalainen vapaaherra, ulkoministeriön virkailija, kuvernementin sihteeri ja kartanonherra.[2] Hän oli Carl August Standertskjöldin ja Fanny Augusta Nykoppin (1829–1880) poika, mutta vailla laillista miespuolista perillistä ollut vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam adoptoi hänet vuonna 1869.[3][4] Standertskjöld-Nordenstam muistetaan parhaiten Laukon vuoden 1907 torpparihäätöjen toimeenpanijana.

Standertskjöld-Nordenstam omisti muun muassa Laukon kartanon Vesilahdella vuosina 1885–1923[2] sekä Kumpulan kartanon silloisessa Helsingin maalaiskunnassa vuoteen 1893.[5]

Tunnetuin Standertsköld-Nordenstam on Laukon kartanon omistajana. Hänen aikanaan kartanon alueella olleiden torppien lukumäärä kasvoi noin 150:een. Kun kartanon torpparit vaativat taksvärkkipäivien lyhentämistä eikä pehtoori August Vikström siihen suostunut, torpparit ryhtyivät 20. toukokuuta 1906 lakkoon. Tällöin Standertskjöld-Nordenstam vaati oikeusteitse lakkoa lopetettavaksi, mihin osa torppareista suostuikin, mutta 41 torpparia häädettiin seuraavan vuoden alussa. Tapaus herätti erittäin suurta huomiota ja sitä käsiteltiin senaatissakin.[2]

Standertskjöld-Nordenstam omisti myös Kumpulan kartanon Helsingin liepeillä. Vuonna 1883 hän erotti kartanon maista kolme aluetta, joilta hän alkoi vuokrata asuntotontteja. Näistä kaksi sai hänen etunimensä mukaan nimet Hermanstad I ja Hermanstad II, kolmas oli Majstad. Painetussa kartassa nämä nimet esiintyivät ensimmäisen kerran vuonna 1892. Vuonna 1893 Helsingin kaupunki osti nämä alueet, ja ne liitettiin kaupunkiin vuonna 1906. Näistä alueista Hermanstad I on nykyäänkin nimeltään Hermanni (ruots. Hermanstad), kun taas Hermanstad II on nykyisin osa Vallilaa ja Majstad on nykyinen Toukola (ruots. Majstad).[5]

Standertskjöld-Nordenstam oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1885, 1888, 1891, 1899 ja 1904–1905.[6][7][8][9][10]

Hän meni naimisiin Hämeenlinnassa 21. kesäkuuta 1877 Christina Johanna Standertskjöldin (1855–1941) kanssa, joka oli Carl Gustav Knut Standertskjöldin (1813–1880) ja Amanda Fredrika Granfeltin (1822–1908) tytär. Heillä oli neljä lasta: Dagmar (1878–1958), Carl August Mauritz (1880–1937), Gustav Herman (1880–1925) ja Rolf (1887–1953).

Teollisuusmies Carl August Standertskjöld nuorempi oli Standertskjöld-Nordenstamin veli.[1] Amiraali Hjalmar von Bonsdorff oli Standertskjöld-Nordenstamin vävy.[11]

Standertskjöld-Nordenstam on haudattu Ahveniston hautausmaalle Hämeenlinnaan.[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Standertskjöld, Carl August Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ a b c Laukon omistajia ja haastajia – Vanhan vesilahtelaisen kartanon tapahtumia narva.sci.fi. Arkistoitu 5.5.2008. Viitattu 12.7.2011.
  3. ↑ Savolainen, Raimo: ”Nordenstam, Johan Mauritz”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 147–150. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Autio, Veli-Matti: Standertskjöld Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ a b Viikon nimi – Hermanni Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 12.7.2011. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1885 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1885. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1886, s. 1419-1424.
  7. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1888 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1888. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1888, ss. 1685-1691.
  8. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1891 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1891. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1891, ss. 1467-1472.
  9. ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1899 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Urtima Landtdagen 1899. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1899, ss. 207-215.
  10. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795-804.
  11. ↑ Aikalaiskirja (1934), s. 64 Runeberg.org.
  12. ↑ Standertskjöld-Nordenstam, Herman Ahveniston hautausmaan virtuaalipolku, Hämeenlinnan seurakunnat. Viitattu 8.10.2019.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Herman_Standertskjöld-Nordenstam&oldid=22165380”