Herman Potočnik

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herman Potočnik

Herman Potočnik (22. joulukuuta 1892 Pula27. elokuuta 1929 Wien) oli slovenialainen avaruusalan uranuurtaja 1900-luvun alussa.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän syntyi Pulassa 22. joulukuuta 1892. Se sijaitsee eteläisessä Istriassa, joka oli silloin osa Itävalta-Unkaria ja nykyisin se on osa Kroatiaa. Hänen perheensä oli sloveeneja.

Hänen isänsä Jožef Potočnik oli vuonna 1841 syntynyt lääkäri, joka toimi pojan syntyessä Polassa Itävallan laivastoupseerina. Hänen äitinsä Minka oli vuonna 1854 syntynyt ja oli kauppiaperheestä. Isä kuoli vuonna 1894 ja perhe muutti Mariboriin. Hermanilla oli kaksi veljeä Adolf ja Gustav (laivastoupseereita) ja sisko Franci. Mariborissa Potočnik kävin kansakoulun, jota seurasi keskikoulu sotilaskouluissa Fischaussa ja Hranicessa. Tämä järjestyi hänen setänsä, joka oli kenraalimajuri, kautta. Vuosina 1910–13 hän opiskeli tekniillisessä sotilasakatemiassa Mödlingissä ja valmistui vänrikiksi erikoisosaamisenaaan rautatiet ja sillat.

Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli Galitsassa, Serbiassa ja Bosnia-Herzegovinassa. 1915 hänet ylennettiin yliluutnantiksi (Oberleutnant). Hänet siirrettiin lounaisrintamalle, jossa Itävallan joukot luhistuivat ja perääntyivät. Vuonna 1919 hänet siirrettiin eläkkeelle kapteenina tuberkuloosin vuoksi.

Avaruuspioneeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän alkoi opiskella sähkötekniikkaan Wienin teknillisessä yliopistossa. Valmistuttuaan hän erikoistui rakettitekniikkaan. Vuodesta 1925 alkaen hän käytti kaiken energiansa avaruustekniikan ongelmien ymmärtämiseen. Hän oli tuon ajan työttömänä eläen veljensä luona.

Hän käytti kirjallisessa tuotannossaan nimeä Noordung. Se voi tulla saksan kielen sanasta Ordnung eli järjestys ja N sen alussa kuvaa sen negaatiota eli koko sana tarkoittaisi kaaosta.

Vuoden 1928 lopussa hän julkaisi ainoan kirjansa Das Problem der Befahrung des Weltraums - der Raketen-motor ([1] Berliinissä. Kustantaja Richard Carl Schmidt painoi sen vuonna 1929. Kirjan 188 sivun ja 100 kuvan avulla Potočnik kuvaa miten ihminen voisi olla pitkiä aikoja avaruudessa. Hän loi avaruusaseman käsitteen ja laski geostationaarisen radan, jotka molemmat venäläinen Konstantin Tsiolkovski oli aiemmin määritellyt. Hän kuvasi satelliittien käyttöä kaukohavainnoinnissa sekä rauhanomaisiin että sotilaallisiin tarkoituksiin. Hän arveli avaruuden olevan sopiva paikka tieteellisille mittalaitteille. Kirja käännettiin venäjäksi vuonna 1935. Se käännettiin sloveeniksi vuonna 1986 ja englanniksi NASAn toimesta vuonna 1999.

Hän innosti Saksan rakettiharrastajia, etenkin Verein für Raumschiffahrtin jäseniä, joita johti Hermann Oberth.

Jälkikäteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potočnik kuoli Wienissä köyhyydessä keuhkokuumeeseen 27. elokuuta 1929 vain 36-vuotiaana. Hänet haudattiin Wieniin. Kuolemansa aikaan hänen työtään avaruustekniikan edistämisessä ei – ymmärrettävistä syistä – huomioitu lainkaan.

Grazssa ja Ljubljanassa on nykyään hänen nimeään kantavat kadut.

Vuonna 1999 Mariborin yliopisto piti kaksipäiväisen symposiumin hänen työnsä muistamiseksi.

1990-luvun lopulla kansainvälisen avaruusaseman nimeämistä hänen mukaansa ehdotettiin, mutta asia ei johtanut mihinkään tulokseen. Pulaan pyritään pystyttämään hänen patsaansa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zajc, Simon: Herman Potočnik biography Simon Zajc. Viitattu 22.3.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]