Hergé-museo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hergé-museo
Kävelysilta museota lähestyessä.
Kävelysilta museota lähestyessä.
Tyyppi MuseoView and modify data on Wikidata
Sijainti Louvain-la-Neuve, Belgia
Perustettu 2009
Johtaja Laurent de Froberville
Kotisivut Museeherge.com
Koordinaatit
Kartta
Hergé-museo
Museo rakenteilla (yllä) ja arkkitehdin luonnoksena (alla).

Hergé-museo (ransk. Musée Hergé) on ennen kaikkea Tintistä tunnettua sarjakuvapiirtäjä Hergétä kunnioittamaan perustettu museo, joka sijaitsee Louvain-la-Neuvessa Belgiassa. Museo avattiin 2. kesäkuuta 2009. Rakennuksen on suunnitellut ranskalainen Pritzker-palkittu arkkitehti Christian de Portzamparc. Museonjohtaja on Laurent de Froberville.

Museon idea syntyi jo Hergén elinaikana. Kolme vuotta hänen kuolemansa jälkeen Stiftung Hergé (nyk. Studios Hergé) ryhtyi viemään suunnitelmaa eteenpäin. Ensin museon kotipaikaksi suunniteltiin Brysseliä. Vuosien keskustelun jälkeen sijaintipaikaksi ilmoitettiin kuitenkin yliopistokaupunki Louvain-la-Neuve, ja Hergén leski Fanny Rodwell antoi hankkeeseen 17 miljoonaa euroa.[1]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museorakennuksen suunnitteli ranskalainen Pritzker-palkittu arkkitehti Christian de Portzamparc. Hän suunnitteli luonnon keskelle sokkeloisen valoisan rakennuksen, jossa on viistoja seiniä. Lasista ja betonista rakennettuun valkoisen rakennuksen ovelle johtaa pitkä puinen kävelysilta. Kokonaisuus muodostuu neljästä yksiköstä, joita yhdistävät toisiinsa sillat ja lasiset käytävät. Tiloissa on kahdeksan näyttelyhuonetta.

Näyttely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelyn on suunnitellut alankomaalainen taiteilija Joost Swarte. Näyttely alkaa kolmannesta kerroksesta, jossa ovat ensimmäiset neljä näyttelysalia, ja siirtyy sen jälkeen toiseen kerrokseen, jossa ovat muut salit. Näyttelyn pinta-ala on 2 000 m².

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen lehdistö (Die Welt ja Frankfurter Allgemeine Zeitung) toi museon avaamisen yhteydessä esille sieltä täysin puuttuvan kritiikin Hergén rasismista ja natsisympatioista.[2][3] Avajaisten yhteydessä syntyi myös skandaali siitä, ettei valokuvaajien sallittu kuvata tilaisuudessa. Kiellon syynä olivat näyttelytilojen runsaat alkuperäiskuvat, joita ei haluttu kuvattavan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tim und Struppi zum Anfassen 31.5.2009. Tagesschau.
  2. Der schwere Weg zum "Tim und Struppi"-Museum 6.6.2009. Die Welt.
  3. Reiseziel Ruhm 31.5.2009. Frankfurter Allgemeine Zeitung.