Herbert Friedmann

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Herbert Friedmann (22. huhtikuuta 1900 Brooklyn, New York, Yhdysvallat14. toukokuuta 1987 Laguna Hills, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen lintutieteilijä.

Friedmann kiinnostui linnuista 16-vuotiaana käytyään American Museum of Natural Historyssa. Hän opiskeli Cornellin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi 1923 Arthur A. Allenin ohjauksessa. Hän sai kolmivuotisen apurahan ja vietti pääosan ajasta Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Tulokset hän julkaisi maineikkaassa teoksessaan The Cowbirds: A Study in the Biology of Social Parasitism (1929). 1920-luvulla hän opetti Brownin yliopistossa ja Amherst Collegessa. Vuonna 1929 hän sai kuraattorin viran Smithsonian-instituutin luonnonhistoriallisen museon lintuosastolla ja palveli virassa vuoteen 1959, jolloin hänestä tuli museon eläintieteen laitoksen ylikuraatori. Vuonna 1929 hänestä tuli American Ornithologists' Unionin jäsen, ja hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1937–1939.

Friedmann matkusti uudelleen Afrikkaan 1950–1951 ja tutki etenkin loistikkojen (Prodotiscus) biologiaa. Loistikkatutkimus toi hänelle Kansallisen tiedeakatemian Elliott-palkinnon 1959. Hän myös jatkoi turpiaalitutkimustaan.

Vuonna 1961 Friedmann nimitettiin Los Angelesin piirikunnan luonnonhistoriallisen museon johtajaksi, ja hän toimi virassa aina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1970. Samana vuonna hän matkusti Etelämantereelle arvioimaan Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön biologista tutkimusprojektia.

Friedmann tapasi tulevan vaimonsa, tanskalaisen maatalousasiantuntijan Karen Juul Vejlon, Washingtonissa 1936–1937. Heidät vihittiin 1937. Heidän tyttärensä Karen on taidehistorioitsija.

Friedmann julkaisi 17 kirjaa ja noin 315 tieteellistä artikkelia. Hän nimesi useita uusia lintulajeja ja alalajeja, muun muassa hopeasarvinokan (Bycanistes brevis).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]