Heran temppeli (Olympia)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Heran temppeli Olympiassa)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heran temppeli
Ἡραίον
Heran temppelin rauniot.
Heran temppelin rauniot.
Sijainti Archaía Olympía, Elis, Länsi-Kreikka, Kreikka
Koordinaatit 37°38′20″N, 21°37′48″E
Rakennustyyppi kreikkalainen temppeli
Valmistumisvuosi noin 600 eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Olympian arkeologinen alue
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Heran temppeli eli Heraion (m.kreik. Ἡραίον, Hēraion) oli antiikin aikainen Heralle omistettu kreikkalainen temppeli Olympiassa Kreikassa. Se rakennettiin noin vuonna 600 eaa. ja se on yksi varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä doorilaista pylväsjärjestelmää käyttävästä temppelistä. Temppelin rauniot sijaitsevat Olympian arkeologisella alueella Archaía Olympían kunnassa.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heran temppelin raunioita.
Heran temppelin arkeologiset kaivaukset vuonna 1877 tai 1878.

Heran temppeli rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 600 eaa. Aiemman käsityksen mukaan temppeli olisi rakennettu kahdessa osassa niin, että aluksi noin vuonna 650 eaa. olisi rakennettu pienempi temppeli, jossa oli pelkkä naos ja pronaos, ja se olisi laajennettu myöhempään kokoonsa noin vuonna 600 eaa. Nykytutkimuksessa koko temppelin katsotaan kuitenkin valmistuneen kerralla.[3] Temppelin lahjoittivat pyhäkköalueelle läheisen Skilluksen kaupungin asukkaat.[2]

Temppeli oli Olympian ensimmäinen varsinainen temppeli ja se on samalla varhaisimpia esimerkkejä monumentaalitemppelistä koko Kreikassa. Se oli alun perin omistettu ylijumala Zeukselle ja tämän puolisolle Heralle yhdessä. Heran kultti tuli Olympiaan mahdollisesti Argoksesta ja sen Heraionista. Kun erillinen ja suurempi Zeuksen temppeli valmistui 400-luvulla eaa., vanhempi temppeli jäi pyhitetyksi Heralle.[3][4]

Roomalaisella ajalla temppeli muuttui eräänlaiseksi museoksi, sillä siihen koottiin joukko kaikkein parhaita Olympian saamia votiivilahjoja.[2] Nykyisin temppelin edustalla olevalla Heran alttarilla järjestetään olympiatulen sytytysseremonia joka neljäs vuosi ennen olympialaisia. Seremonia järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1936 ennen Berliinin olympialaisia.[5][6]

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temppeli sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen luoteisosassa Kroniosvuoren juurella. Se oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Temppelin kaksiportaisen jalustan eli stylobaatin koko oli noin 18,8 × 50,0 metriä ja siinä oli 6 × 16 pylvästä eli yhteensä 40 pylvästä. Pylväiden halkaisija oli alapäästä noin 1–1,3 metriä. Mitoiltaan temppeli oli suhteellisen pitkä, kapea ja matala.[1][2][3]

Temppelin pohjapiirros, länsi ylhäällä.
Heran patsaan pää temppelistä.

Temppeli koostui kolmesta osasta. Sen keskellä on naos eli cella, joka avautui itään. Oviaukon leveys oli noin 2,9 metriä. Naoksen etupuolella oli pronaos ja takapuolella eli länsipuolella opisthodomos. Kummankin edessä oli kaksi pylvästä. Naoksen sisällä sen pohjois- ja eteläseinustoilla oli kaksi kahdeksan pylvään riviä, jotka muodostivat kummallekin puolelle kaksi kapeaa laivaa. Naoksessa oli useita arkaaisen tyylin patsaita ja veistoksia. Huonetta hallitsivat suuret Zeuksen ja Heran patsaat, jotka oli asetettu korokkeelle naoksen perälle. Zeus oli kuvattu seisomassa valtaistuimella istuvan Heran vierellä. Näistä patsaista on löydetty vain Heran patsaan pää, joka on nykyisin Olympian arkeologisessa museossa.[1][2][3] Joka neljäs vuosi Heraian kisojen yhteydessä kisoja järjestäneet 16 elisläistä ylhäisönaista pukivat Heran kulttipatsaalle uuden peploksen.[2]

Lisäksi temppelissä oli niin kutsuttu Praksiteleen Hermes eli Praksiteleen veistämä Dionysos-lasta kantavaa Hermestä esittävä patsas. Myös se on nykyisin museossa. Pausaniaan mukaan temppelissä säilytettiin myös muun muassa Ifitoksen pronssikiekkoa, johon oli kirjoitettu Olympian kisojen aselepojulistuksen teksti. Temppelissä oli myös Koloteen pöytä, jonka päällä pidettiin kisojen voittajien saamia villin oliivipuun lehvistä tehtyjä seppeleitä, sekä Kypseloksen kirstu, joka oli tehty kullasta, norsunluusta ja puusta ja koristeltu mytologisilla aiheilla.[2]

Temppelin pylväät oli alun perin tehty puusta, mutta vähitellen se rakennettiin uudestaan kivisenä pylväs kerrallaan kun alkuperäinen puu mätäni. Seurauksena jokainen pylväs edusti erilaista, oman aikansa doorilaista tyyliä arkaaiselta roomalaiselle ajalle saakka. Yksi puinen pylväs oli kuitenkin jäljellä temppelin opisthodomoksessa vielä Pausaniaan aikana.[3][7] Muutoin temppeli oli rakennettu alaosaltaan paikallisesta kalkkikivestä, jossa on paljon mm. simpukankuoria, ja yläosastaan tiilestä ja puusta. Katto oli päällystetty terrakotasta tehdyillä kattotiileillä. Katonharjan kummassakin päässä oli terrakotasta tehty pyöreä akroterion-koriste, jonka halkaisija oli noin 2,3 metriä.[2][3]

Temppelistä on säilynyt vain perustukset ja pylväiden alaosia. Neljä pylväistä on kunnostettu ja koottu uudelleen. Löydettyjen patsaiden lisäksi temppelin säilyneet koristeosat, mukaan lukien toinen akroterion-koriste, ovat museossa.[2] Temppelin raunioista on tehty täysimittainen kopio Jasmine Hill Gardensiin Alabamassa, Yhdysvalloissa.[6]

Heran alttari sijaitsi heti temppelin edustalla sen itäpuolella.[5] Zeuksen temppeli sijaitsi temppelin eteläpuolella ja Metroon itäpuolella alttarin takana. Länsipuolelle rakennettiin hellenistisellä ajalla Filippeion.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Olympia, Temple of Hera Perseus. Viitattu 11.2.2016.
  2. a b c d e f g h i Temple of Ηera at Olympia Ministry of Culture and Sports. Viitattu 11.2.2016.
  3. a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Olympia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Heraion”, Antiikin käsikirja, s. 207. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  5. a b Altar of Hera at Olympia Ministry of Culture and Sports. Viitattu 11.2.2016.
  6. a b Hera Temple Greeka.com. Viitattu 11.2.2016.
  7. Pausanias: Kreikan kuvaus V.16.1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]