Hentomaite
| Hentomaite | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Tribus: | Robinieae[1] |
| Suku: | Maitteet Lotus |
| Laji: | tenuis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Lotus glaber |
|
| Katso myös | |
Hentomaite (Lotus tenuis, syn. L. glaber) on monivuotinen ruohovartinen hernekasvi.[2] Se on 20–40 cm korkea keltainen kukka. Hentomaitteen levinneisyys kattaa suuren osan Eurooppaa, mutta sitä esiintyy myös Euroopan ulkopuolella. Se kasvaa rantaniityillä. Suomessa hentomaite on satunnainen uustulokas, jota on tavattu lähinnä satamakaupungeista.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentomaite kasvaa 20–40 cm korkeaksi. Varret ovat täyteisiä tai harvoin pienionteloisia, ohuita, pystyjä tai kohenevia ja lähes kaljuja. Lehdet ovat päättöparisia ja kaksiparisia. Lehdykät ovat 0,5–1,5 cm pitkiä, suikeita–tasasoukkia ja suippoja. Alemman parin lehdykät ovat korvakemaisia, muiden lehdyköitten korvakkeet ovat surkastuneita. Kukinto on lehtihankainen, pitkäperäinen ja 1–4-kukkainen mykerömäinen sarja. Kukan verhiönliuskat ovat torvea lyhyempiä ja nupussa sisäänkaartuvia. Keltainen teriö on 6–12 mm pitkä. Suomessa hentomaite kukkii heinä-elokuussa. Palko on suora, liereä, monisiemeninen ja avautuva.[2]
Laji muistuttaa jossain määrin Suomessa kotoperäistä keltamaitetta (L. corniculatus).[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentomaitteen päälevinneisyysalue keskittyy Eurooppaan, jossa se ulottuu Britteinsaarten eteläosista Ranskaan, Italiaan, Alppien alueelle, Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan, Balkanin alueelle ja Kreikkaan. Satunnaisemmin lajia tavataan Pyreneiden niemimaalla, Saksassa, Puolassa, Fennoskandian etelä- ja keskiosissa, Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä. Aasian puolella lajia kasvaa Etelä-Kaukasuksella, monin paikoin Turkissa, Lähi-idässä sekä Iranissa. Lajia on tavattu myös Egyptissä ja tulokkaana Australiassa.[3] Suomessa hentomaite on satunnainen uustulokas, joka on paikoin myös vakiintunut lajistoon. Sitä on tavattu lähinnä satamakaupungeista.[2] Vuoden 2014 kasviatlaksessa siitä on kuusi havaintoa vuosilta 1900-2005.[4]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hentomaite on rantaniittyjen kasvi.[3] Suomessa sitä on tavattu satamissa, painolastipaikoilla ja varastoalueilla.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stevens, P. F.: Fabaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Retkeilykasvio 1998, s. 289.
- ↑ a b Den virtuella floran: Smal käringtand (myös levinneisyyskartta) Viitattu 13.1.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M.: Hentomaite (Lotus tenuis) Kasviatlas 2014. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo,. Viitattu 5.3.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2016: Hentomaite (Lotus tenuis) levinneisyys Suomessa
- Luontoportti: Keltamaite Lotus corniculatus
- ITIS: Lotus tenuis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Lotus glaber (englanniksi)
- Flora of China: Lotus tenuis (englanniksi)
|