Henrik Wergeland

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henrik Wergeland
Henrik Arnold Thaulow Wergeland
Henrik Arnold Thaulow Wergeland
Syntynyt 17. kesäkuuta 1808
Kristiansand, Norja
Kuollut 12. heinäkuuta 1845 (36 vuotta)
Kristiania, Norja
Ammatit opettaja, kirjastonhoitaja, toimittaja, valtakunnanarkiston johtaja
Kansallisuus norjalainen
Aikakausi romantiikka
Tyylilajit lyriikka, tragedia, lastenkirjallisuus
Aiheet luonto, isänmaallisuus, sosiaalinen tasa-arvoisuus, vapaus, rakkausrunot
Ensiteokset Digte. Første ring (1829)
Sivusto

http://www.wergeland2008.no,

http://www.dokpro.uio.no/wergeland/innhold.html

Sivustot: Wergelandin 200-juhlavuosisivusto sekä hänen kootut teoksensa norjaksi

Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Henrik Arnold Thaulow Wergeland (17. kesäkuuta 1808 Kristiansand, Norja12. heinäkuuta 1845 Kristiania, Norja) oli Norjan riippumattomuuden symboli ja 1800-luvun alkupuolen kansallisuusaatteen ideologisia johtohahmoja. Häntä pidetään Norjan ensimmäisenä kansainvälisen tason runoilijana ja norjalaisen kirjallisuuden pioneerina.[1][2]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wergeland syntyi opettaja ja rovasti Nicolai Wergelandin (17801848) ja kulttuuripersoona Alette Dorothea (o.s. Thaulow) Wergelandin esikoisena Kristiansandissa. Isä Nicolai oli Bergenistä kotoisin ollut köyhä lukkarinpoika, josta tuli sittemmin Eidsvollin itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaja. Isällä oli myös merkittävä rooli maan ensimmäisen yliopiston perustamisessa, hän oli maan perustuslain laatijoita, ja hän myös ehdotti Norjan parlamentille sen nykyistä nimeä Storting. Suvun nimi on peräisin Verklandin maatilasta Sognissa. Alette oli virkamies (norj. byskriver) Henrik Arnold Thaulowin tytär ja aktiivinen kulttuuripersoona.[1]

Henrik 17-vuotiaana isänsä piirtämänä.

Wergelandin perheestä tuli muutoinkin Norjan näkyvimpiä kulttuuriperheitä. Hänen sisarensa oli kirjailija Camilla Collett (18131895) ja nuorin veli oli kenraali Oscar Wergeland (18151895). Kotona keskusteltiin paljon kulttuurista, Ranskan vallankumouksesta, Rousseaun lastenkasvatusfilosofiasta ja yleensä modernistisista aiheista.[1]

Henrik-poika vietti lapsuutensa Kristiansandissa, joka oli tuolloin vajaan 5 000 asukkaan vilkas ja kansainvälinen satamakaupunki. Perhe muutti 1817 Eidsvolliin, jossa hänen isänsä oli kolme vuotta aikaisemmin allekirjoittanut maan itsenäisyysjulistuksen.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik opiskeli aluksi isänsä tavoin teologiaa, mutta ilmeisesti väittelynhaluiseksi kuvatun luonteensa takia hän ei saanut papinvirkaa. Hän työskenteli jonkin aikaa opettajana, kunnes alkoi opiskella lääketiedettä. Lääketieteen opinnot keskeytyivät hänen saatuaan kirjastonhoitajan viran yliopiston kirjastossa 1836.[1]

Opiskelujensa ohella Wergeland työskenteli toimittajana ja oli näkyvä hahmo Kristianian kulttuurielämässä jo vuonna 1827. Wergelandista tuli yhteiskunnallisen epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden poistamisen puolestapuhuja. Hän oli päätoimittajana kolmessa lehdessä, joista kaksi hän oli perustanut itse. Hän myös luennoi, levitti aktiivisesti kirjallisuutta ja perusti kirjastoja. Wergelandin aktiivisuus herätti myös vastustusta, ja hänen kiivaimpia opponenttejaan oli muun muassa Johan Sebastian Welhaven.[2] Wergeland oli uskonnonvapauden puolestapuhuja. Hänen tunnetuimpia sydämenasioitaan oli vastustaa Norjan perustuslain kohtaa, joka kielsi juutalaisilta ja jesuiitoilta pääsyn maahan. Kohta poistettiin perustuslaista kuusi vuotta Wergelandin kuoleman jälkeen.[1]

Amalie Sofie Wergeland 1842.

Wergeland avioitui vuonna 1839 Mossista kotoisin olleen 20-vuotiaan Amalie Sofie Bekkevoldin kanssa. Henrik sairastui tuberkuloosiin toukokuussa 1844 ja kuoli vuoden kuluttua. Vaikka hänellä oli pahoja talousvaikeuksia ja sairautta, hän oli vielä viimeisenkin elinvuotensa ajan tuottelias kirjoittaja. Hänen omaelämäkertansa Hassel-Nødder julkaistiin viikko hänen kuolemansa jälkeen 12. heinäkuuta 1845. Wergelandin hautajaiset olivat Kristianiassa aikansa suurin tapahtuma vuosiin.[1]

Nykyisin hänen tunnetuin saavutuksensa on Norjan kansallispäivän, 17. toukokuuta, perustaminen "lasten päiväksi" ja norjalaisen kansallistunteen juurruttaminen yleensäkin. Kansallispäivän vietolle on edelleen tunnusomaista lasten osallistuminen kulkueisiin ympäri maan.[1]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wergelandin esikoisteos oli runokokoelma Digte. Første Ring vuodelta 1829. Seuraavana vuonna ilmestyi eepos Skabelsen, Mennesket og Messias, joka oli tarkoitettu kilpailemaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksen kanssa. Tätä teosta Wergeland itse piti päätyönään.[2]

Yleensäkin Wergelandin kirjallinen tuotanto oli hyvin monipuolista. Hän kirjoitti tekstejä farsseista rakkausrunoihin ja vapaushymneistä luontolyriikkaan.[1]

Wergelandin runojen suomennoksia on julkaistu teoksissa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2: Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja ja Tuhat laulujen vuotta.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Digte. Første Ring (runokokoelma) 1829
  • Skabselsen, Mennesket og Messias (eeppinen runoteos) 1830
  • For Almuen (kansanvalistusta) 1830-32
  • Om norsk Sprogreformasjon (esseekokoelma) 1832
  • Spanjolen
  • Digte. Anden Ring (runokokoelma) 1833
  • Papagøjen (draama) 1835
  • Barnemordersken (draama) 1835
  • Poesier, 1838
  • Campbellerne, 1838
  • For Arbeidsklassen (kansanvalistusta) 1839-45
  • Jan van Huysums Blomsterstykke (runoteos) 1840
  • Vinterblommer i Børnekammeret (lastenkirja) 1840
  • Svalen, 1841
  • Norges Konstitutions Historie 1841-43
  • Jødesagen i det norske Storthing, 1842
  • Jøden, 1842
  • Venetianerne (draama) 1843
  • Den engelske Lods (runoteos) 1844
  • Jødinden (runoteos) 1844
  • Mennesket (muokattu versio Skabselsen...-teoksesta) 1845
  • Hasselnødder, 1845

Kirjallisuutta suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anna-Maria TallgrenHenrik Wergeland: piirteitä Norjan kansalliselta murroskaudelta. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1916. OCLC 58221657.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Valerie Kubens: Henrik fra Christianssand, En dikter i verdensformat. Fædrelandsvennen, 20.1.2008. Kristiansand: (norjaksi)
  2. a b c Rune Henriksen: Wergeland, Henrik NRK.no Forfattere. 19.9.2002. NRK. Viitattu 20.1.2008. (norjaksi)