Helttaminttu
| Helttaminttu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Elsholtzia ciliata (Thunb.) Hyl., 1941[1] |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Helttaminttu (Elsholtzia ciliata)[2] on kasvilaji helttaminttujen suvussa huulikukkaiskasvien heimossa. Laji kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Aasiassa, ja sitä käytetään lähinnä Vietnamissa yrttinä.
Sisällysluettelo |
Kuvaus [muokkaa]
Helttaminttu on yleensä 30–50 senttimetriä korkeaksi kasvava yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Varret ovat pystyjä ja karvattomia tai pehmeäkarvaisia. Lehdet ovat suikeat tai puikeat ja 3–9 senttimetriä pitkät sekä 1–4 senttimetriä leveät. Lehdet ovat sahalaitaiset ja kärjeltään pitkäsuippuiset.[1][3]
Kukinto on 2–7 senttimetriä pitkä ja rakenteeltaan toispuolinen tähkä. Kukkien suojuslehdet ovat puikeat tai leveän pyöreähköt, ja noin 4 millimetriä pitkät. Kukat ovat kaksineuvoisia. Tiheän valkokarvainen kukkaperä on noin 1,2 millimetriä pitkä. Verhiö on noin 1,5 millimetriä pitkä ja pehmeäkarvainen. Noin 4,5 millimetrinen teriö on kaksihuulinen ja väritykseltään violetti. Hedelmä on kota.[1][3]
Levinneisyys ja elinympäristö [muokkaa]
Helttaminttu kasvaa luontaisena Aasiassa laajalla alueella. Sitä esiintyy Intiassa, Japanissa, Kiinassa, Laosissa, Malesiassa, Mongoliassa, Myanmarissa, Thaimaassa, Venäjällä ja Vietnamissa. Kasvi viihtyy monenlaisissa ympäristöissä merenpinnankorkeudelta aina 3400 metriin.[1]
Käyttö [muokkaa]
Helttaminttua käytetään vietnamilaisessa keittiössä yrttinä. Kasvin lehdet käytetään usein tuoreena ja tarjoillaan tavallisesti useiden muiden yrttien seassa. Myös kasvin jauhettuja siemeniä käytetään mausteena.[4][3] Lajia on käytetty jonkin verran myös koristekasvina.
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Elsholtzia ciliata Flora of China. Viitattu 16.8.2012. (englanniksi)
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkielinen nimi) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 16.8.2012.
- ↑ a b c Elsholtzia ciliata Plants for a Future. Viitattu 16.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Gernot Katzer: Gernot Katzer's Spice Pages Gernot Katzer, Karl-Franzens-Universität Graz. Viitattu 16.8.2012. (englanniksi)