Postitalo (Helsinki)
| Postitalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Mannerheiminaukio 1 |
| Sijainti | Kluuvi, Helsinki |
| Rakennustyyppi | pääkonttori |
| Valmistumisvuosi | 1938 |
| Suunnittelija |
Jorma Järvi ja Erik Lindroos (arkkitehtikilpailun voitto), Kaarlo Borg |
| Omistaja | Ilmarinen |
| Käyttäjä | Posti Group |
| Runkorakenne | rautabetoni |
| Julkisivumateriaali | klinkkeri |
 |
|
Postitalo on entinen Posti- ja telelaitoksen (nyk. Posti Group Oyj, Telia Finland Oyj) pääkonttori Helsingin keskustassa. Keltasävyinen, funktionalismia edustava rakennus on Kaarlo Borgin, Jorma Järven ja Erik Lindroosin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1938.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1927 Posti- ja lennätinlaitos yhdistyivät ja kasvaneiden posti- ja puhelinliikenteen määrien vuoksi niiden toimintaa piti laajentaa. Postin ja lennättimen toiminnot kokoavan uuden Pääpostin tiloihin oli tulossa viimeisintä huipputekniikkaa olevat postinkäsittelylaitteet ja muuta uutta tekniikkaa, mikä oli rakennuksen suunnittelun ja tarvittavan tilamäärän lähtökohtana. Talossa korostui tekniikka, nopeus ja toimivuus, mikä samalla sopi funktionalismin aatteisiin. Kaikki tilat oli jaettu toimintojen kesken, mikä vaikutti sekä talon pohjakaavaan että huoneiden keskinäiseen järjestykseen.
Tontilta purettiin vanhat kaasulaitosrakennukset, joiden toiminta oli siirretty Suvilahteen.[2] Vuonna 1934 pidetyssä arkkitehtuurikilpailussa parhaiten pärjäsivät Jorma Järvi ja Erik Lindroos, molemmat vastavalmistuneita arkkitehteja. Postitalon suunnittelijoihin otettiin vielä mukaan Kaarlo Borg, edustamaan kokemusta parikymmentä vuotta nuorempien Järven ja Lindroosin rinnalle. Postitalon rakennustyöt alkoivat talvella 1935. Talon runko on rautabetonia ja tiiltä, mutta rakentamisessa käytettiin myös uudenlaisia materiaaleja, kuten julkisivussa käytettyä Kupittaan saven postileimakuvioitua keltaista klikkeriä. Harjakorkeudessa talo oli vuonna 1936, ja virallisesti se valmistui vuonna 1938.
Postitaloon suunniteltiin mittatilaushuonekaluja, valaisimia ja sisustusta, joita tekemässä olivat aikakauden tunnetut suunnittelijat ja muotoilijat, kuten Arttu Brummer, Runar Engblom, Birger Hahl, Eino Kauria ja Paavo Tynell. Uudenlainen tasa-arvon korostaminen näkyi tilasuunnittelussa, sillä palvelutiskit jätettiin avoimiksi, eikä asiakkaita ja virkailijoita eristetty toisistaan suljettavilla lasiluukuilla. Myös valaistusta painotettiin uudenlaisella tavalla.[3]
1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Postitalo sai lisäkerroksia 1950-luvulla ja katolleen helikopterikentän, joka oli ensimmäinen Helsingissä. Helikopterikenttää käytettiin Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.[4]
1960–1970-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Postitalo suunniteltiin silloisen edistyneen tekniikan ehdoilla, Postin tekninen ja toiminnallinen kehitys samalla muodostuivat rakennuksen kohtaloksi postitoimintojen osalta. Postilähetysten nopeutunut, entistä varmempi ja automatisoidumpi käsittely ja postimäärien kasvu vaativat lisää ja erikoistunutta tilaa, ja niin postikäsittelytoiminnot siirtyivät Postitalosta postikeskukseen Pohjois-Pasilaan vuonna 1978. Samana vuonna alkoi Postitalon laajempi saneeraus.[3]
1990-luvulta 2000-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lopullisesti Postitalon postitoiminta muuttui vuodesta 1998 lähtien, kun Posti ja Tele eriytettiin omiksi yhtiöikseen.[3] Viimeisin suurempi kunnostustyö Postitalossa tehtiin vuoden 2001 loppupuolelta alkaen.[4]
Toimintaa Postitalossa 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Postitalon omistaa Ilmarinen.[5] Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Postitalossa ei saa teettää sen arvoa tai tyyliä tärveleviä korjaustöitä. Pääpostin postisali on suojelukohde. Vuonna 2013 pääpostisaliin muutti Rajala Pro Shop ja salin itäpäässä toimii Foto-kahvila.
Postitalossa vuonna 2014 toimivia yrityksiä olivat muun muassa Ravintola Pääposti, Lääkärikeskus Aava, Newsec, Barona ja Hansel Oy. Helsingin kaupunginkirjasto avasi vuonna 2005 Postitalossa Kirjasto 10 -musiikki- ja tietotekniikkakirjaston, josta löytyy myös studiotilat. Vuoden 2012 kesäkuussa Eduskunnan kirjasto avasi väliaikaistilansa Postitalossa eduskunnan kiinteistöjen peruskorjausurakan vuoksi, ja toimi talossa maaliskuun 2014 loppuun saakka. Postimuseon ja Postin entiset tilat remontoitiin perusteellisesti vuonna 2013–14: keväällä 2014 tiloissa avautui K-Supermarket Postitalo. Postitalossa on myös Karl Fazerin Lounasravintola.[6]
Postin muutto ja paluu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Posti Groupin osalta toiminta postitalossa päättyi heinäkuussa 2020, postikonttori 00100 Helsinki (10) sulkeuduttua[7]; muut toiminnot poistuivat pääpostisalista jo kevättalvella 2012. Postimuseo toimi rakennuksessa juhannukseen 2012 saakka ja avattiin uudelleen Museokeskus Vapriikissa Tampereella syyskuussa 2014. Elokuussa 2021 Posti kuitenkin ilmoitti ottavansa tilat takaisin käyttöön saman vuoden marraskuussa. Koronaviruspandemia oli nostanut kysyntää ja pakettimääriä niin paljon, että pääpostin paluu keskustaan koettiin tarpeelliseksi.[5] Paluuta varten tilat remontoitiin,[5] ja avajaisia vietettiin 26. marraskuuta 2021.[8]
Postimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. maaliskuuta 1939 julkaistiin mustanruskea neljän markan postitaloa kuvaava postimerkki kuuden miljoonan kappaleen painoksena. 1938 postitalo oli ollut postin 85. kiinteistö. Sillä oli ollut 1918 vain 17 kiinteistöä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Postitalo: Historia Helsingin Pääpostitalo. Arkistoitu 9.2.2007. Viitattu 5. helmikuuta 2007.
- ↑ Hakkarainen, Helena & Putkonen, Lauri: Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, s. 78. Helsingin kaupunginmuseo, 1995. ISSN 1238-9870. ISBN 951-772-725-9.
- ↑ a b c Kangas, Rami: Muutosten Postitalo Trafiikki-museot ry. Viitattu 1. kesäkuuta 2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Pääpostitalo – Historia: Näyttävää funktionalismia Paapostitalo.fi / Ilmarinen. Arkistoitu 10.5.2011. Viitattu 1. kesäkuuta 2012.
- ↑ a b c Paananen, Veera: Posti muuttaa takaisin Postitaloon Helsingin Sanomat. 12.8.2021. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ HS: Alko sanoi Keskolle ”ei” – Lidlin toive toteutumassa 13.5.2014. Uusi Suomi. Viitattu 8. huhtikuuta 2016.
- ↑ Posti lähtee, nimi jää – Posti sulkee ovensa lopullisesti ikonisessa osoitteessa Helsingin ydinkeskustassa Yle Uutiset. Viitattu 17.9.2020.
- ↑ Aalto, Maija: Posti muutti takaisin Postitaloon Helsingin Sanomat. 22.11.2021. Viitattu 11.12.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääpostitalo.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Postitalo kaasutehtaan tontille. Kaupunginhallitus teki eilen äänestyksen jälkeen myönteisen päätöksen Turun kasarmin ja kaasutehtaan tonttien aluevaihdosta, Helsingin Sanomat, 02.02.1934, nro 31, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Helsingin postitalo rakennetaan meren pohjalle, Suomen Kuvalehti, 18.04.1936, nro 16, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kirjeiden kanto nopeammaksi uuden postitalon valmistuttua, Ilta-Sanomat, 26.11.1937, nro 274, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Viisi kilometriä postitaloa, Helsingin Sanomat, 30.11.1938, nro 324, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Uusi talo - uudet tavat, Kuva, 04.01.1939, nro 1, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot