Helsingin taidemuseo
| Helsingin taidemuseo | |
|---|---|
 Helsingin taidemuseo on Tennispalatsissa |
|
| Perustettu | 1974 |
| Sijainti | Salomonkatu 15, Helsinki |
| Vierailijoita vuodessa | 114 353 (2011) |
| Johtaja | Janne Gallen-Kallela-Sirén |
| Kotisivut | http://www.helsingintaidemuseo.fi |
_1908.jpg)
Helsingin taidemuseo (ennen 15. huhtikuuta 2010 Helsingin kaupungin taidemuseo[1]) toimii Tennispalatsissa kaupungin keskustassa. Lisäksi Kluuvissa sijaitsevassa Kluuvin galleriassa esitellään pääasiassa ajankohtaista kotimaista nykytaidetta.[2]
Sisällysluettelo |
Toiminta [muokkaa]
Organisaatio [muokkaa]
Taidemuseon johtaja on Janne Gallen-Kallela-Sirén. Kaupungin taidemuseotoiminnasta ja kuvataidepolitiikasta vastaa Helsingin taidemuseon johtokunta, jonka puheenjohtaja on Veikko Halmetoja.[3]
Helsingin taidemuseo toimii Uudenmaan aluetaidemuseona[4], joksi se tuli vuonna 1993. Aluetaidemuseon tehtävä on edistää alueensa visuaalista kulttuuria, huolehtia alueen museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta, sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä.[5]
Julkinen taide [muokkaa]
Helsingin taidemuseo huolehtii Helsingin kaupungin hallussa olevista julkisista veistoksista ja kaupungin muista taidekokoelmista. Noin 200 Helsingin puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevista taideteoksista kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Lisäksi kokoelmiin kuuluvat myös kaupungin omistamiin kiinteistöihin hankitut teokset.
Kaupungin taidemuseo organisoi ja valvoo myös uusien julkisten taideteosten hankintaan, toteuttamiseen ja sijoittamiseen liittyviä hankkeita. Taidemuseo vastaa myös julkisten teosten kunnosta ja ylläpidosta, sekä niiden rekisteröinnistä.[6]
-
Pääartikkeli: Luettelo Helsingin patsaista ja muistomerkeistä
Kokoelma [muokkaa]
Kaupungin taidemuseon kokoelmassa on yli 8 800 teosta, joita on saatu sekä lahjoituksina, että ostamalla. Pääosa kokoelmasta on 1900–2000-luvun suomalaista taidetta, mutta myös ulkomaista taidetta ja vanhempia kotimaisia mestariteoksia on mukana. Kokoelmaa kartuttavat sekä taidemuseon omat hankinnnat, että lahjoitukset.[7]
Huomattavimmat lahjoituskokoelmat ovat Katarina ja Leonard Bäcksbackan, Gösta Beckerin, Iris Roos-Hasselblattin, Elsa Arokallion, Aune Lindebergin, Katriina Salmela-Hasanin ja David Hasanin, Aune ja Elias Laaksosen, sekä Martta ja Reino Sysin kokoelmat.[7]
Noin 40 prosenttia taidemuseon kokoelmista on sijoitettu julkisiin tiloihin, katu- ja puistotiloihin, sekä kaupungin virastoihin ja laitoksiin.[8]
Näyttelypolitiikka [muokkaa]
Taidemuseon näyttelyt ovat vaihtuvia taidenäyttelyitä. Museon näyttelypolitiikka ei ole sidottu aikaan eikä alueeseen. Museo saattaa toimia esimerkiksi nykytaiteen kentällä, populaarikulttuurin ilmiöissä, tai perinteisten kuvataiteiden alueella. Näyttelyohjelmaa leimaa kansainvälisyys ja yhteistyökumppaneita on Latinalaisesta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan ja Eurooppaan. Näyttelyissä on esillä teoksia omista kokoelmista. Kluuvin galleriassa esitetään ajankohtaista suomalaista nykytaidetta.[9]
Toimitilat [muokkaa]
Kluuvin galleria [muokkaa]
Helsingin taidemuseon näyttelytoiminta alkoi vuonna 1968 perustetussa Kluuvin galleriassa Unioninkadulla. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemat näyttelytilat rakennettiin alun perin yksityistä galleriaa, Taidesalonkia varten. Tilat peruskorjattiin vuonna 1999. Ennen Meilahden museorakennuksen valmistumista kaupungin taidemuseo esitteli galleriassa vuosittain myös museon uusia taideostoja.[10]
-
Pääartikkeli: Kluuvin galleria
Taidemuseo perustettiin Meilahteen [muokkaa]
Helsingin taidemuson synty liittyi galleristi Leonard Bäcksbackan lahjoittamaan kokoelmaan, jota varten suunniteltu valkoinen taidemuseorakennus valmistui Meilahteen puiston keskelle vuonna 1976. Museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Tero Aaltonen.[11]
Meilahden museorakennuksessa havaittiin elokuussa 2010 mikrobipitoisuuksia, joiden takia rakennuksessa tehtiin remontti. Se alkoi marraskuussa 2010 ja päättyi huhtikuussa 2011. Rakennuksen ympärillä korjaukset jatkuivat syksyyn 2011. Helmikuussa 2012 museo tiedotti, että Meilahden museorakennuksen alakerrassa on jälleen havaittu poikkeavia mikrobipitoisuuksia. Kosteusvaurioiden ja poikkeavien mikrobipitoisuuksien johdosta taidemuseon johtokunnalle esitettiin, että koko Meilahden museotila suljetaan, ellei rakennusta saada kuntoon 13. toukokuuta 2012 mennessä. Lisäksi esitettiin, ettei Meilahteen tilanteen epävarmuuden takia sovita toistaiseksi näyttelyitä ja sinne jo sovitut projektit siirretään pidettäviksi Tennispalatsin tiloissa.[12]
Johtokunta päätti 17.4.2012 irtisanoa Meilahden museorakennuksen vuokrasopimuksen kosteusongelmien ja poikkeavien mikrobipitoisuuksien johdosta. Toiminta Meilahdessa päättyi viimeisen näyttelyn sulkeuduttua kesäkuussa 2012.[13] Rakennuksen purkamista suunnitellaan.[14]
Vuosina 1976–2012 Meilahdessa järjestettiin 180 näyttelyä kotimaisesta ja ulkomaisesta taiteesta.[15] Meilahdessa järjestettiin ensimmäinen suomalaisen ympäristötaiteen näyttely Siirrettävä tuonela vuonna 1983. Myös rakennusta ympäröivä puisto on ollut näyttelykäytössä.[16]
Tennispalatsin tilat [muokkaa]
Tennispalatsin funkkisrakennus valmistui vuonna 1937 alun perin Helsingin olympialaisia varten, ja sen alaosissa myytiin autoja, kun taas kaarihallissa pelattiin tennistä. Tennispalatsin soveltuvuutta kulttuurikäyttöön alettiin pohtia vuonna 1993, jolloin sinne suunniteltiin laajat tilat sekä Helsingin taidemuseolle, että Kulttuurien museolle. Näyttelytilat Tennispalatsissa avattiin vuonna 1999.[17]
-
Pääartikkeli: Tennispalatsi
Kävijät [muokkaa]
Vuosina 2009-2011 taidemuseossa kävi noin 80 000 - 120 000 vierailijaa vuodessa.[18][19][20]
Guggenheim Helsinki -suunnitelma [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Guggenheim Helsinki -suunnitelma
Guggenheim Helsinki -suunnitelma oli Helsingin kaupungin Solomon R. Guggenheimin säätiöltä tilaama yhteistyöselvitys Guggenheim Helsinki -taidemuseon aikaansaamiseksi. Selvityksessä kartoitetiin uuden taidemuseon mahdollisia tehtäviä ja rakenteita sekä sitä, millaiseksi museon näyttelytoiminta ja pedagoginen ohjelmisto voisi muodostua.
Hanke kaatui Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä 2. toukokuuta 2012 äänin 8–7.[21]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Anne Groot: Helsingin kaupungin taidemuseo on nyt Helsingin taidemuseo. lehdistötiedote, huhtikuu 2010. Helsingin taidemuseo.
- ↑ Yleistä (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin kaupunki. Viitattu 11.5.2011.
- ↑ Taidemuseon johtokunta (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 14.5.2011.
- ↑ Aluetaidemuseotoiminta (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Tietoa meistä, Aluetaidemuseotoiminta (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Tietoa meistä, Julkinen taide (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 13.4.2012.
- ↑ a b Tietoa meistä, Aluetaidemuseotoiminta (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Kokoelmatoiminta (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 15.4.2012.
- ↑ Tietoa meistä, Näyttelytoiminta (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Taidemuseon historia, Kluuvin galleria Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.12.2012.
- ↑ Helsingin kaupungin taidemuseo - Meilahti Helsinkiopas.com. Opasmedia.
- ↑ Ajankohtaista, Julkaistu 2.3.2012 ja Julkaistu 22.2.2012 (taidemuseon verkkosivu) Helsingin taidemuseo. 2.3.2012 ja 22.2.2012. Helsingin taidemuseo. Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Anu Uimonen: Homeongelma sulkee Meilahden taidemuseon lopullisesti (uutinen) Helsingin Sanomat. 17.4.2012. Sanoma company. Viitattu 17.4.2012.
- ↑ Antti Järvi, Homeongelmasta kärsivä Meilahden taidemuseo todennäköisesti puretaan. Helsingin Sanomat viitattu 31.5.2012
- ↑ Toimipisteet, Helsingin taidemuseo Meilahti Helsingin taidemuseo. Helsingin taidemuseo. Viitattu 29.12.2012.
- ↑ Seppo Heiskanen: Taiteilijat menivät metsään Demari. 12.7.2010. Demokraatti. Viitattu 29.12.2012.
- ↑ Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi Helsinkiopas.com. Opasmedia.
- ↑ Toimintakertomus 2009 (pdf) Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Toimintakertomus 2010 (pdf) Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Toimintakertomus 2011 (pdf) Viitattu 13.4.2012.
- ↑ Guggenheim kaatui kaupunginhallituksessa äänin 8–7 Helsingin sanomat. 5.2.2012. Viitattu 2.5.2012.
