Helmuth Weidling

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helmuth Weidling
Helmuth Weidling vuonna 1943.
Helmuth Weidling vuonna 1943.
Henkilötiedot
Syntynyt 2. marraskuuta 1891
Flag of Prussia 1892-1918.svg Halberstadt, Preussi
Kuollut 17. marraskuuta 1955 (64 vuotta)
Neuvostoliiton lippu Vladimir, Neuvostoliitto
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan lippu Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1911–1945
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Tykistönkenraali

Helmuth Otto Ludwig Weidling (2. marraskuuta 189117. marraskuuta 1955) oli tykistönkenraali Saksan armeijassa[1] toisen maailmansodan aikana. Hän oli Berliinin puolustuksen viimeinen komentaja Berliinin taistelun aikana.

Hän oli syntynyt Halberstadtissa Preussissa ja liittyi armeijaan vuonna 1911. Toisen maailmansodan alussa hän otti osaa taisteluun Ranskasta Saksan XL panssariarmeijan komentajana, ja myöhemmin itärintamalla ainakin 86. jalkaväkidivisioonan ja XLI panssariarmeijan komentajana. Hän taisteli muun muassa Kurskissa, ja LVI panssariarmeijan mukana Seelowin metsän taistelussa.

Ennen Berliinin taistelua Adolf Hitler käski teloittaa Weidlingin, koska epäili tämän siirtäneen komentopaikkaansa. Weidling riensi oitis Führerbunkeriin, jolloin vakuuttuneena tämän rohkeudesta Weidling nimitettiin koko Berliinin puolustuksen johtajaksi huhtikuussa 1945. Ankarien taistelujen jälkeen Weidling antautui kenraali Vasili Tšuikoville 2. toukokuuta 1945. Hänet tuomittiin sotarikoksista vankeuteen Neuvostoliitossa, jossa hän kuoli vankilassa 1955.

Hänet oli palkittu rautaristillä tammenlehvien ja miekkojen kanssa ansioituneesta palveluksestaan Saksan asevoimissa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. General der Artillerie