Helmut Bieler
Helmut Bieler (1940 Gersfeld – 11. tammikuuta 2019[1][2]) oli saksalainen säveltäjä. Hän opiskeli sävellystä Franz Xaver Lehnerin johdolla sekä pianonsoittoa Aldo Schoenin ja Friedrich Wührerin johdolla Hochschule für Musik und Theaterissa Münchenissä, jossa hän sai diplominsa 1960-luvun puolessavälissä. Hänen saamiinsa palkintoihin lukeutuivat Nürnbergin kaupungin Kulturförderungspreis (1980), Bayreuthin kulttuuripalkinto (1992) ja Baijerin taiteiden akatemian musiikin Friedrich Baur -palkinto (2008).[3]
Bielerin teoksia esitettiin Saksan lisäksi Itävallassa, Brasiliassa, Kroatiassa, Tšekissä, Tanskassa, Alankomaissa, Portugalissa, Venäjällä, Sloveniassa ja Yhdysvalloissa. Kerran hänen musiikkiaan esitettiin Amsterdamin Kansainvälisellä Gaudeamus-musiikkiviikolla, ja vuonna 1983 hänen tuotantoaan kuultiin ISCM:n maailman musiikkipäivillä Århusissa (1983).[3]
Bieler perusti vuonna 1980 Bayreuthissa Ensemble Musica Vivan, jonka taiteellisena johtajana, kapellimestarina ja pianistina hän toimi. Hän opetti vuosina 1979–2004 Bayreuthin yliopistossa, jonka musiikkipedagogiikan professori hän oli vuodesta 1988.[3]
Bielerin kustantaja oli Keturi Musikverlag. Hänen teostensa joukossa ovat yksinäytöksinen ooppera Memorandum für eine Grabklingel (1983), Musik für Orchester (1996) ja pianokonsertto (2008) sekä lukuisia sävellyksiä eri kamarikokoonpanoille, pianolle, cembalolle ja uruille.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hofmann, Bernhard: Feinsinniger Lehrer, kreativer Künstler: Zum Tode von Helmut Bieler Neue Musikzeitung. 29.6.2019. Viitattu 31.10.2023. (saksaksi)
- ↑ Traueranzeigen von Helmut Bieler Nordbayerischer Kurier. 26.1.2019. Viitattu 31.10.2023. (saksaksi)
- ↑ a b c d The Living Composers Project: Helmut Bieler
| ||||||||||||||||||||||
