Helmihopeatäplä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helmihopeatäplä
Issoria lathonia.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Issoria
Laji: lathonia
Kaksiosainen nimi
Issoria lathonia
(Linnaeus, 1758)
Synonyymit
  • Argynnis lathonia
Katso myös
 Commons-logo.svg Helmihopeatäplä Commonsissa

Helmihopeatäplä (Issoria lathonia) on täpläperhosiin (Nymphalidae) kuuluva päiväperhonen. Laji on saanut nimensä sen takasiipien alapintaa koristavasta laajasta hopeisesta täplityksestä. Suomen kansallisessa uhanalaisarvioinnissa se on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT)[1].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskikokoinen, yläpuolelta musta-oranssi päiväperhonen, jonka siipiväli vaihtelee 34–52 mm. Siipien yläpinnan mustat täplät ovat laajoja. Etusiiven kärki ulkonee hieman ja kärjessä on usein pienet valkoiset täplät. Takasiiven reunus tekee mutkan, minkä vuoksi siipi vaikuttaa hiukan kulmikkaalta. Etusiiven alapinnalla, siiven kärjessä on valkoiset täplät ja kaksi tummaa silmätäplää. Helppona tuntomerkkinä takasiipien alapinnalla on laajoja, helmenhohtoisen valkeita laikkuja, joiden väliin jäävät kapeat alueet ovat vaaleanruskeita. Siiven ulkosarassa on rivi tummia, valkokeskustaisia silmätäpliä.[2][3][4][5]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmihopeatäplää tavataan Pohjois-Afrikasta Eurooppaan ja Keski-Aasian kautta Himalajalle ja Länsi-Kiinaan. Euroopan eteläosissa se on vakinainen laji, mutta pohjoisempana se esiintyy vain vaeltajana tai paikoitellen vakinaisena. Suomessa helmihopeatäplä oli aikaisemmin yleisempi ja havaintoja tehtiin laajemmin maassa, mutta sittemmin pysyvä kanta taantui Kaakkois-Suomeen ja vaeltajia tavattiin etelärannikolla. Sittemmin 2000-luvun aikana havainnot ovat lisääntyneet runsaasti[6] ja nykyisin lajin pääasiallinen elinalue on Lounais-Suomessa, missä perhonen voi olla paikoittain runsaslukuinen.[7] Lentoaika on esiintymisalueen eteläosissa helmikuusta alkaen 2–3 sukupolvea, pohjoisempana toukokuusta alkaen 1–2 sukupolvea. Suomessa lajilla on kaksi sukupolvea[7].

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmihopeatäplä suosii kuivia ja aurinkoisia paikkoja. Tyypillisesti koiraat partioivat reviriään mäkien huipuilla, avokallioilla ja muilla avoimilla paikoilla. Perhoset käyvät ahkerasti kukilla eivätkä häirittyniä lennä kuin pienen matkan. Illalla ne nousevat puihin yöpymään. Naaras munii munat yksitellen ravintokasvien lähelle ja yksi naaras voi munia jopa sata munaa päivässä. Toukka talvehtii. Ennen koteloitumista toukat harhailevat syömättä muutaman päivän, kunnes kiinnittyvät matalalle kasvillisuuteen ja koteloituvat.[8][5][9]

Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat orvokit (Viola), ennen kaikkea keto-orvokki (Viola tricolor), mutta myös pelto-orvokki (Viola arvensis) ja aho-orvokki (Viola canina) .

Helmihopeatäplän siipien alapinnalla on laajoja hopeatäpliä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]